We are the champions

Heippa hei!
Seuraa sairaan nopee pika kisapostaus. Eilen eli, 24.4 jos jollekin jäi epäselväksi, oltiin koiranpäivän kunniaksi MAH:lla kisoissa. Juostiin kaksi agilityrataa ja molemmat olivat melko helppoja profiililtaan. Ensimmäisellä alku oli hieman haastavampi, koska käännyttiin ensimmäisen kahden esteen jälkeen samaan suuntaan josta tultiin ja hyppyjen jälkeen oli suorassa linjassa puomi ja putki. Siitä selvittiin ja loppurata olikin melko helppo. Itse jäin varmistelemaan kepeillä tosi paljon ja myöhästyin yhdestä ohjauksesta, mutta siitäkin selvittiin hienosti. Ensimmäisen radan jälkeen fiilis oli sanoin kuvaamattoman hieno, koska tehtiin meidän eka nolla ja saatiin LUVA!! <3 Maailman paras koira. 

Toiselta radalta otettiin harmillinen vitonen ja yliaikaa, koska itse unohdin koiran selän taakse (hups) ja ei hypännytkään estettä vaan juoksi ohi. Kuitenkin molemmat radat oli todella hienoja ja ekalta radalta sijoituttiin ensimmäisiksi! Niin hieno fiilis ja erityisen ylpeä olen tuosta rääpäleestä, joka on lyhyessä ajassa edistynyt niin huimasti! Video kannattaa aloittaa kohdasta 0.16, koska alussa sählään koiran lähtöpaikan kanssa hetken.

Pahoittelut molempien videoiden laadusta, mutta onpahan sentään videot kuitenkin. Ehkä ensi kerralla yritetään saada jotain laadukkaampaa aikaan.

No, kohta tulee kiire Saksaan lähdön kanssa, joten palaillaan sen jälkeen!

Childrens of the sun

Hellurei ja hellät tunteet!

Huhhuh minkälaiset kaksi viikkoa!

Viisaimmat varmasti vetivät jonkinlaisia johtopäätöksiä otsikosta? Meillä on taas kevät!! Aurinko paistaa ja olen päässyt kokeilemaan sitä vastavalokuvauksen hienoutta. On muuten vaikea laji ja tarvitsee vielä rutkasti opettelua, mutta alku näyttää lupaavalta. Netistä opiskelin yhden illan ja seuraavana päivänä kokeilemaan. Ensin kokeilin salaman kanssa, ja samalla tajusin, etten vihaakaan salamaa niin paljon kuin luulin :D Ihan kätevä peli loppujen lopuksi. Toisaalta pari päivää myöhemmin kumosin tämänkin havainnon melkein täysin, kuvat ei sittenkään näytä kovin kivoilta salamalla otettuina. Pitää nyt kuitenkin katsoa saanko taikoja aikaan Lightroomilla, etten nyt ihan tyrmäisi ideaa salaman käytöstä.

Ilman salamaa vastavaloon kuvaaminen olikin sitten haaste erikseen. Tausta paloi melkein aina puhki, ainakin kun taustalla on vielä hieman jäässä oleva järvi ja kirkkaan sininen pilvetön taivas.. Näitäkin pitää sitten katsella tuossa koneella, josko niille olisi jotain tehtävissä.

Nyt en kyllä enää erota mitkä kuvat on otettu salamalla ja mitkä ilman, mutta vastvalokuvia silti, olkaa hyvät! :D Puhki palaminen ei itseasiassa suuresti ainakaan omaa silmää häiritse?

Lisäksi pääsin lauantaina harjoittelemaan henkilökuvausta ja olen tuloksiin erityisen tyytyväinen, toivottavasti mallikin on ;) Ja tietenkin SUURET kiitokset kauniille mallille Nooralle !

Sunnuntaina oltiin Hukan kanssa treenaamassa ja oltiin paikalle melkein tunti ennen treenien alkua. Ensin ajattelin, etten saa millään aikaa kulumaan, mutta vein tavarat sisään, katsoin nopeasti rataa ja lähdettiin lenkille. Ja arvatkaa kuinka monta kertaa kirosin kun ei ollut kameraa mukana. Ei oikeasti ollut aavistustakaan kuinka hieno metsä hallin takana on. Ihana joki ja aivan ihanaa männikköä. Seuraavalla kerralla täytyy myös varata aikaa pidemälle kävelylle ja ottaa se kamerakin mukaan. Ja syy miksi en tiennyt metsän olemassa olosta on se, että talvella kun aloitimme treenaamaan Mikkelissä oli mennen-tullen niin pimeää, että pystyi kävelemään vain valaistuja polkuja. Nyt täytyy tosiaan käyttää valoisat ajat hyväksi ja kävellä enemmän tuolla metsässä. Itse treeneistä sitten, alkuun oli pieni tekniikkaharjoitus, jonka tietenkin opettelimme kaikki väärin ja mietimme tietysti että voiko tekniikkapätkä olla näin yksinkertainen. No, tietenkään se ei ollut. Vaikea selittää ilman kuvaa, joten tiivistettynä, hyvin meni kun opin ohjauksen ja sain ohjaukset ajoitettua oikein. 

Käytiin myös epiksissä 16.4. Ensimmäiset ulkokisat ja oli muuten ihan eri koira radalla! Kuunteli hyvin eikä minkäänlaisia keskittymisvaikeuksia. Tosin oli hieman hidas, koska ulkokentän hajut kiinnostivat melkoisen paljon. Tuloksena kuitenkin nolla, mutta 2s yliaikaa. Ja tämä siis 1-2 luokan tasoiselta radalta. Saatiin tuomariltakin kehuja ja mainostusta tänä perjantaina olevista kisoista. Vaikka olenkin itse lähdössä lauantaina Saksaan, voihan perjantaina silti käydä kisoissa? Varsinkin kun oman seuran jäseniltä on ensimmäinen startti ilmainen. No, tämä olikin oikein hyvä mainospuhe ja ilmoittauduin kisoihin.

Epiksistä vielä se putkiralli. Hyllytettiin kolmos esteelle. Hups.. Koira olikin hieman nopeampi kuin oletin ja ehti mennä putken väärään päähän ennen kuin itse ehdin reagoida tilaanteeseen mitenkään. Loppurata mentiin kuitenkin kunnialla loppuun, koirasta en tiedä, mutta itsellä oli pää aivan pyörällä tämän jälkeen. 

Lisää henkilökuvauksen harjoittelu mahdollisuuksia tarjosi koulun tanssiaiset perjantaina 17.4. Kaikki varmaan ovat katsoneet ainakin yhden amerikkalaisen leffan, jossa on tanssiaiset? Hyvä :D Olin siis tanssisalin ovella ottamassa kuvia halukkaista ja muutama räpsy tuli kesken tanssienkin otettua. Oli muuten todella hienosti järjestetyt tanssiaiset, koristeet olivat todella hienot ja booli oli hyvää. Suuri kiitos järjestäjille, että tekivät niin suuren työn näiden tanssien eteen! 

Don't wanna go home

No niin nyt on sitten pääsiäislomatkin lusittu. Ahdistaa mennä takaisin kouluun, mutta ei kai tässä muutakaan vaihtoehtoja ole.

Pääsiäistä vietimme pohjoisemmassa, Taivalkoskella. Sijaitsee Oulusta vielä pohjoiseen ja aika keskellä Lappia. Oli todella ihanaa päästä pois täältä loskan ja räntäsateen keskeltä ja maisemiin joissa vielä on oikeasti lunta. Kylmäkään ei ollut joten ihan mahtavat kelit. Lunta oli noin metri ja teiden reunoilla aurauspenkat minun korkuisiani ja minä olen about 165 cm pitkä. Hukkakin oli ihan innoissaan kun oli taas lunta ja pyöri aina tilaisuuden tullen hangessa. Nalle ei päässyt reissuun mukaan, koska pikkusisko jäi Mäntyharjulle ja halusi Nallen mukaansa.

Perille päästiin myöhään torstai iltana, yhdeksän maissa oltiin perillä siihen vielä sitten koiran lenkitykset ja iltapalat ja kello taisi olla yhdentoista maissa kun päästiin nukkumaan. Perjantaina aikainen herätys ja lyhyt ajomatka Iso-Syötteelle. Hieman ennen kymmentä oltiinkin sitten jo saatu valjastettua koirat ja ne rekien eteen ja oltiin valmiina lähtemään. Minä sain kunnian ajaa yksin, eli siis kukaan ei tullut kyytiin ja oli muuten aivan mahtavaa! Oppaat ajoivat moottorikelkoilla edessä ja takana ja minä ensimmäisenä oppaan jälkeen. Saatiin vielä nokipannukahvit, pullaa ja kaakaota laavulla ennen kuin lähdettiin ja ajettiin autolla Iso-Syötteen huipulle. Hienot maisemat, muuta ei voi sanoa. Loppupäivä taisi mennä löhöillessä, käytiin kyllä Hukan kanssa katsomassa Iijoen rantaa. Kiivettiin myös Taivalvaaran huipulle, arviolta noin tuhat porrasta.

Lauantaina Hukka jäi kotiin ja käytiin Kuusamossa "shoppailemassa". Itselle tarttui mukaan juoksuhuosut, karkkia, pari magneettia ja Hukalle Pure Naturalin Active- ruokaa. Sitten käytiin etsimässä poroja, kyllä, oltiin Lapissa ja saatiin etsimällä etsiä poroja. Noin 60 kilometrin ajelun jälkeen löydettiin poroja aitauksessa, ehkä hieman ilman lupia käytiin niitä katsomassa, mutta kukaan ei tullut huutamaan, etteikö siellä saisi olla.

Sunnuntaina ajeltiin takaisin ja eikä edes ärsyttänyt kun oli aivan mahtava auringonlasku, enkä kerennyt kuvaamaan.. Matkan aikana päätin myös että opettelen kuvaamaan vastavaloon, katsotaan mitä siitä sitten tulee. Nähtiin matkan aikana myös Suomussalmen hiljainen kansa. Linnunpelättimiä jotain tuhat pellolla ja puettu talvivaatteisiin. Hukkaa pelotti oudot ukot todella paljon, no onhan ne nyt melko pelottovia.

Oli muuten mukava palata reissulta kotiin kun kaikki loska oli kadonnut ja oli keväinen sää. Sen kunniaksi käytiin tänään treenaamassa Mäntyharjussa omalla kentällä. Ekat ulkotreenit, ihanaa! Ulkona treenaaminen tietysti edellytti sitä, että esteet täytyy kantaa kentälle ja pois, sen takia ei mitään kauhean vaikeaa alettu väsäämään, mahdollisimman vähillä esteilläkin yritettiin pärjätä. Rata oli joku netistä kauan sitten löydetty möllirata ja paria enemmän mietintää kohtaa lukuunottamatta helppo. Mietintääkin piti ruveta harrastamaan vasta kun otin koiran radalle ja suunniteltu ohjaus ei toiminutkaan. Tehtiin pari kertaa eri tavalla ja sitten mentiin niin monta kertaa suunnittelemallani tavalla, että onnistui.  Muuten keskityttiin erityisesti keppeihin ja pussiin. Kepeillä oli ongelmia suoraan radan keskellä tajuta se keppien alkukohta joten tätä jouduttiin tekemään monta kertaa. Ongelman nimihän oli se, että juoksee kovaa kepeille, ei tajua aloittaa ja juoksee ohi. Tai, aloittaa oikeasta kohdasta mutta hyppää toisen välin yli. Tylsän, koiraa väsyttävän pilkun viilauksen jälkeen saatiin muutama todella hyvä kepitys ja niiden jälkeen superpalkka, jonka rääpäle oli kyllä ansainnutkin. Muutenkin olin todella tyytyväinen näihin treeneihin, pussi ei pelottanut yhtään ja kuunteli ohjausta hyvin.

Ei se ole takatalvi..

.. se on vain kylmempi ajanjakso keväästä.

Vihdoin se lupaamani keväinen ulkoasu. Kuuluisilla olemattomilla Gimp taidoillani sain tämän aikaiseksi ja olen siihen suhteellisen tyytyväinen. Katsotaan kuinka kauan loppupeleissä jaksan sitä katsella. Onnistuin jopa vielä tämän kuun puolella kirjoittamaankin, olkaa hyvin ylpeitä, tätä ei varmasti tapahdu toiste.

Hanna ja Wiksu kävivät piristämässä viikonloppuamme 20-22.3 ja samaisena viikonloppuna käytiin Harri Kataisen valmennuksessa. Noin yleisesti ottaen meni suhteellisen hyvin, Hukka tosin taisi olla hieman väsynyt, eikä keskittynyt juuri yhtään ja itse eksyin radalle parikin kertaa. Hyvä fiilis näistä kuitenkin jäi itselle ja toivottavasti koirallekin. Sain myös hienon properron naksuttimen ilmaiseksi ja innostuin taas käyttämään sitä yleisestikin ja toimii edelleen. Pitää ruveta käyttämään sitä enemmän.

Sen jälkeen ollaan käyty epiksissä, niistä ei mitään mainitsemisen arvoista. Koira ei keskity ja itsellä menee hermot kun koira ei keskity.

Viime sunnuntain treeneissä ei taas tietoakaan keskittymisongelmista ja muutenkin todella hyvät treenit. Saatiin vinkiksi että treeneissä kannattaa pitää lelua kädessä niin vauhtia saadaan lisää, pitää sitten keksiä vielä se, miten kisoissa menetellään kun ei saa olla lelu kädessä.

Ja niin kuin otsikko meille kertookin, meillä on ihan surkea sää, keväästä ei tietoakaan. Lunta tulee lisää, jäätävän kylmä tuuli ja muutenkin todella kylmä ilma. Aurinkoa ei ole näkynyt varmaan keskiviikon jälkeen kuin välillä vilaukselta. Tulisi nyt jo se kevät ja kesä, ei tällaista jaksa kukaan.

What doesn't kill you, makes you stronger

SUURET pahoittelut yli kuukauden tauosta..

Hyvin, hyvin lyhyesti tiivistettynä, hiihtoloma, koulua, kokeita, esitelmiä, projekteja, treeniä, kisoja, mätsäreitä ja epiksiä. Niin ja elämäni paras viikko tietenkin kun meillä oli saksalainen vaihto-oppilas viikon asumassa ja huhtikuussa mennään Saksaan. Harmittaa kyllä kun jouduin olemaan kaksi viimeistä päivää pois koulusta, koska olin kuumeessa. Ken tietää, Barbi ei, johtuiko se järjettömästä stressistä joka tuli kaupan päälle tuosta viikosta vai siitä että hypin päivän ohuemassa takissa, ja tietysti juuri sen päivän kun oltiin eniten ulkona. Ihaniin uusiin ihmisiin kuitenkin tutustuin tuon viikon aikana, onneksi heitä näkee vielä huhtikuussa uudestaan.

Koirien kuulumiset tiivistettynä; Nalle on ollut Lahden kisojen jälkeen täysin lomalla ja onkin täysipäiväinen lintujen ja lentokoneiden haukkuja, pitäisi varmaan harkita haukunestopannan ostamista? Hieman hermostuttavaa kun yks räksyttää päivät pitkät ulkona aivan taukoamatta. Ei koskaan enää lapinkoiraa minulle, kiitos. Muuten kyllä todella ihana rotu, mutta tuo haukkuminen käy hermoille. Mitenkään yleistämättä tietysti ;)

Hukan kanssa ollaan treenattu säännöllisen epäsäännöllisesti ja kahdet viralliset kisat ehditty jo käydä. Ensimäisistä hylky ja toisista hylky ja vitonen. Vähän yliaikaakin tuli tuolla vitosen radalla, koska alettiin sähläämään kepeillä, mistä vitonenkin johtui. Tarvitaan runsaasti lisää kisakokemusta, varsinkin kun omissa treeneissä on aina niin hiljaista ja kisoissa koira jos toinenkin haukkuu koko ajan. Keskittymiskyvyssäkin on hieman parantamisen varaa.

Lisäksi ollaan nähty monia kivoja koirakavereita ja vaan laiskoteltu.. :D Jotenkin noitten lomien jälkeen on vaikea päästä minkäänlaiseen normaali rytmiin, itse olen ollut joululomasta asti hieman sekaisin, mutta se nyt ei ole mitään uutta sinänsä :D Saatte nyt vielä talvisia kuvia, koska niitä on niin paljon esittelemättä ja kevät kuvat ovat vielä lightroomin syövereissä odottamassa muokkaajaa..

Ylläoleva kuva on otettu harmaasuotimella, johon suuresti ihastuin. Tässä kesää lähestyttäessä täytyy tehdä pohdintatyötä, teenkö objektiivin vaihdoksen vai ostanko toisen erikokoisen harmaasuotimen 50 milliselle. 

Loppuun vielä revontulikuvia, pari yötä sitten täälläkin näkyi jonkilaiset revontulet, paljaalla silmällä hieman huonosti, mutta kameran kanssa ja pitkällä valotusajalla tulivat melko hyvin esiin. 

Keväistä ulkoasua saadaan sitten kun saadaan, se nyt on vähän kiinni noista omista olemattomista Gimp taidoistani.. ja ideoiden puutteesta. Ei niin minkäänlaista hajua minkälaisen ulkoasun haluaisin. Yritän palailla astialle vielä tämän kuun puolella, mutta katsotaan miten käy. 

What are you waiting for?

Jaa.. Kuopion kisat. Olisin mieluummin ottanut ne kaksi hylkyä mitkä melko varmasti oltaisiin saatu, kuin mennä kisapaikalle noin tuntia aikaisemmin vain kuulemaan, että emme voi kisata ollenkaan. Ja tämä johtui mistä? Kaikella kunnioituksella eläinlääkäriämme kohtaan, kiitos kun kirjoitit rokotuskorttiin väärän päivämäärän milloin rokotukset vanhenevat. Nallen rokotuskortissa siis lukee tälläkin hetkellä että toinen rokotuksista menee vanhaksi 30.4.2014 vaikka itse tarkastin rokotteen jälleenmyyjältä tai miltä lie sivulta, että rokote on kolme vuotta voimassa. JA toisen rokotuksen kohdalla on aivan oikea päivämäärä eli 30.4.2015. Muihin kisoihin ollaan kyllä päästy, rokotuksen tarkastajat ovat vain todenneet että tässä on väärä päivämäärä ja päästäneet kisaamaan. No, nyt ei sitten päästy koska oli väärä päivämäärä rokotuskortissa. Mitä järkeä oikeasti olisi laittaa koiralle toinen rokotus joka on vain kaksi vuotta voimassa ja toinen kolme? Ei yhtään mitään.

Ehkä tämä nyt riittää siitä valittamisesta, hankitaan sitten ennen Lahden kisoja eläinlääkäriltä todistus jossa lukee että rokotus on voimassa ja uusitaan sen jälkeen koko rokotukset.

Tämän selkkauksen jälkeen voitte kuvitella, ettei tehnyt mieli olla minkäälaisissa tekemisissä koko agilityn kanssa saman päivän aikana. No, kuitenkin aikani rauhoituttuani päätin viedä Hukan treeneihin, koska koko päivä oli kuitenkin vaan istuttu autossa ja edellinen päivä myös. Tämä osoittautui todella hyväksi päätökseksi, en voisi taas olla ylpeämpi tuosta rääpäleestä. Tosin oma ohjaus ja radan seuraaminen.. ei mitään hyvää sanottavaa siitä. Kesken rataa keppien jälkeen unohdin täysin missä rata menee ja mihin pitää jatkaa ja jäin pyörimään siihen paikalleni.. No löydettiin kuitenkin oikea este lopulta ja loppuradan ohjaus meni ihan hyvin. A:n kontaktit alkaa näyttää jo paremmilta, vaikka laskeutuminen onkin todella hidasta kun koira miettii sitä pysähtymistä. Treeniä, treeniä.. Muuten saadaan vieläkin kuulla erinomaisista kontakteista ja kehujahan on aina kiva kuulla, eikö?

Ja aiemmin mainitsemani Lahden kisat. 7.2 eli ensi lauantaina olisi tarkoitus startata Hukan kisaura. Ellen sitten itse jänistä. Nalle on myöskin sinne lähdössä jos nyt viimein vaikka saataisiin se luva tai kaksi.

Tänä lauantaina olisi varmaan ollut MAHinkin treenit (sunnuntaina hallilla oli valmennus), mutta oma jaostomme oli vuokrannut hallin Kouvolasta joten menimme sinne treenaamaan. Oikein kiva rata, vaikkakin siellä oli pari hankalampaa ohjauskohtaa, ja kuten yleensäkin koiran kanssa mennessä unohdin täysin suunnittelemani ohjauksen, kompastuin koiraan yms. koska itse olin myöhässä ohjauksessa. Hukan kanssa varmisteltiin A:n kontakteja ja keppien kanssa oli ongelmaa. Hakee hienosti oikeaan väliin, mutta radalla kun juoksee niin kovaa, ei ehdi kääntyä seuraavaan väliin ja juoksee ohi. Sittemmin tajusin, että tämäkin johtui omasta ohjauksesta ja sen korjattuani saatiin kepit menemään oikein hyvin. Yritettiin saada myös mahdollisimman kisamaisia treenejä, pyysin aina jonkun radalle haahuilemaan ja leikkimään tuomaria, eikä Hukka välittänyt yhtään. Paitsi silloin tietenkin kun itse kadotin radan ja koira pääsi sen takia haahuilemaan. Rengasta myös treenattiin, sen kanssa on joskus käynyt niin että koira ei menekään keskeltä rengasta, mutta nyt sujui oikein hyvin tämäkin. Saatetaan suoriutua ihan kunnialla noista kisoista kunhan itse muistan ohjata kunnolla.

Nallen kanssa keppejä, keppejä ja vielä kerran keppejä. Laitettiin etupalkka, tällä kertaa lihapulla ja kyllä muuten meni ja kovaa. Ongelmaksi muodostuikin lähinnä se, kun minä menen keppien vasemmalle puolelle ohjaamaan. Koirahan tietysti tulee perässä, eikä tajua että pitäisi oikeasti olla toisella puolella aloittamassa. No, laitettiin etupalkka ensimmäiseen keppiväliin ja minä ohjasin vasemmalta puolelta ja hetken päästä alkoi tajuamaan mihin väliin pitää mennä. Tietysti tehtiin myös kokonaisena kepit tämänkin jälkeen, ettei jäänyt luuloa että ensimmäiseen väliin mennessä saa palkan eikä tarvitse jatkaa. Puomi on vieläkin hieman epävarma, koska luulee sitä keinuksi ja jää odottamaan sen laskeutumista. Toivottavasti ei ole kuitenkaan niin hidas, että hävitään paljon aikaa, koska muutenkin ollaan bordercollieihin verrattuina melko hitaita, vaikka nykyään jo paljon paljon nopeampi kuin joskus ennen. Radalla tuli esiin kumma ongelma keppien kanssa. Vaikka muuten hakee melko hyvin oikean välin, nyt lähti aina toiseen väliin. Putkesta kepeille ei ilmeisesti ole kummankaan koiran juttu. Tätä korjailtiin aikamme ja saatiin viimein sujumaan. Muu rata meni Nallen kanssa melkein jopa paremmin kuin Hukan kanssa jos näin edes uskaltaa sanoa. Erityisen ylpeä olen Nallesta senkin takia, että tämä ko. halli oli sellainen halli jossa ollaan kahdesti vai kolmesti käyty kisoissa ja yhdelläkään kerralla ei ole suostunut liikkumaan ollenkaan.

Yhteenvetona nämä olivat kuitenkin parhaat treenit aikoihin molempien koirien kanssa ja alan pikkuhiljaa uskoa Nallen mahdollisuuksiin saada se luva.

Loppukevennyksenä takit jotka ompelin koirille. Froteesta tehty ja kiinnityksenä yksinkertaisesti tarranauha. Näidenhän piti olla valmiit jo viime kesäksi, mutta juuri sopivasti ompelukone hajosi ja nyt vasta oli taas aikaa ommella ne loppuun. Hukan takki on erivärinen johtuen siitä, että samanvärinen pyyhe loppui kesken ja samaa väriä ei tietenkään enää ollut kun menin ostamaan uutta.

Niin, ja meidät löytää nykyään myös Instagramista. Itseasiassa ollaan siellä oltu pidemmänkin aikaa, mutta aina se sitten unohtuu ilmottaa.. Siellä olen ehkä hieman aktiivisempi kuin blogin puolella, joten kaikki tsekkaamaan @ajanhukkaa !