Sit ku mä oon vapaa

Niinhän siinä sitten kävi, että töiden alkaessa aika ja motivaatio juoksivat valonnopeutta jonnekin  käden ulottumattomiin. Puutarhalla töiden tekeminen pääsi yllättämään rankkuudellaan ja päivän jälkeen jaksaminen hädin tuskin riitti ruuan tekemiseen ja suihkussa käymiseen. Valokuvaamisesta ja blogin päivittämisestä nyt puhumattakaan. Nyt kaupanalan iltavuoroista nauttivana reippaana työntekijänä tulee toivon mukaan olemaan hieman enemmän aikaa muullekin elämälle.  Unohtakaa samantien tämä. Aikaa ja jaksamista ei ole ollut yhtään sen enempää. Tämäkin postaus on ollut työn alla kohta kuukauden. 

Tässä välissä ehti tapahtua oman seuran kisat, joissa ei suurempaa menestystä niitetty, mutta hyviä ratoja tehtiin silti. Tämän jälkeen sitten työt, Pertunmaalla asuminen, hiusten värjääminen, ylioppilasjuhlat, muutama viikonloppureissu mm. Kiteelle ja Haminaan. Kiteellä perinteen mukaisesti oltiin Taivaannastan kasvattipäivillä treenaamassa. Fiksuna tyttönä otin molemmille koirille kahdet treenit per päivä, treeniaika yhdelle koiralle 20min. Itselle siis juoksemista 80min/päivä, jonka lisäksi kaikki lämpät ja jäähyttelyt. Voin sanoa että tuntui jaloissa, mutta oli kyllä väsyneitä koiriakin. Treenit meni molempien osalta ihan hurjan hyvin, ja saatiin paljon kehuja ja vinkkejä jatkoon. Tästä on kiva jatkaa, kun vaan olisi aikaa käydä treenaamassa. :'D

Tuija myös kävi meillä muutaman mudipennun kanssa ja melkein jäi yksi kotiin. Lemppari oli Ursula, joka laittoi Kelmille 6-0 turpaan ja Kelmi fiksuna poikana väisti, ja vältteli loppuillan hurjaa pentua. 

Tämän jälkeen ei mitään mainitsemisen arvoista töiden lisäksi ole tapahtunut? Pride toki, kuvia instan puolella, sinnekään en ajoissa töiden takia ehtinyt, mutta ilta oli silti mukava viettää kavereiden kanssa. Sitten tosiaan ensimmäinen Korpilahti reissu koirien kanssa ja ensimmäisien tavaroiden paikalleen laittelua, nyt jos kysyisi missä mikäkin asia kämpällä sijaitsee, en osaisi vastata ollenkaan. :D

Haminassa tuli pyörähdettyä myös muutaman päivän ajan, koirat mukana tietysti. Päästiin ekaa kertaa toukokuun jälkeen treenailemaan, pojat oli niin hienoja <3 Kyllä niistä molemmista vielä mukavat kisakaverit muokataan. Haminassa yövyttiin jälleen Saanalle, oli kiva nähdä Waldoa taas ja tietysti riiviö Ansaa. Nähtiin myös Anniina belggareineen, Disa etenkin varastaa edelleen sydämeni, vaikkei belgi niitä lempirotuja olekaan. Amikin vaikutti kovin hienolta herrasmieheltä. Kiitos kaikille asianosaisille, oli todella hauska pieni kesälomareissu! Sellainen meidän kesä tältä erää, ensi viikolla viimeiset työvuorot ja sen jälkeen onkin suunnitelmissa vaikka mitä. Pariisi postaus edelleen työn alla, kyllä sekin tässä vielä valmiiksi saadaan, katsellaan sitten tuleeko toista kuulumispainotteista ennen sitä vaiko eikö.

Elossa ollaan part. 2

Kahden vuoden tauko ei ollut todellakaan suunnitelmissa. Elämä kuitenkin tapahtui, ja niin tapahtui taukokin. Nyt, kun yo-kirjoitukset ja stressi on takana päin, ajattelin tätäkin herätellä instagramin ohella. Olen saanut kamerani ja kuvausintoni takaisin, samoin kuin motivaation treenaamiseen. Huhtikuun aikana olisi tarkoituksena treenailla, lenkkeillä ja kuvata mahdollisimman paljon. Toukokuussa alkaakin sitten työt, jotka jatkuu kesäkuussa eri paikassa, todennäköisesti koko kesän. Syksyllä olisi luvassa muutto Korpilahdelle, uuden opiskelupaikan perässä. Sellaista meille tällä hetkellä. 

Kelmin kanssa ollan kehitytty talven aikana todella paljon, päästiin viikkotreeneihin Tuijan ryhmään, mistä on ollut meille paljon apua. Sampoa nähtiin kanssa ja häneltä saatiin paljon kehuja edistymisestä. Kisoihin meitä ollaan yllytetty vuoden vaihteesta asti ja nyt olisi tarkoitus viimein lähteä kokeilemaan onnea. Sitä tässä vaiheessa vielä todellakin tarvitaan, lähinnä siihen, että ohjaaja pysyy radalla ja muistaa ohjata ja juosta. :D 

Hukan kanssa taasen kontaktiprojekti hieman junnaa paikoillaan. Edistymistä varten melkein tarvitsisin puomin kotiin, että pystyttäisiin joka päivä tekemään pari toistoa. Jollain lailla koira on nyt tajunnut idean, mutta hyppimisiä tapahtuu edelleen harmittavan paljon. Radalla varsinkin. Erillisenä esteenä ja etupalkalla tehdään tosi nättejä osumia, mutta radalla keskittyminen ei oikein pelaa. Varmuutta ja toistoja siis tarvittaisiin. 

Niin ja tosiaan, ruudun tällä puolen istuskelee tätä nykyä täysi-ikäinen, ajokortillinen ihmisotus. Helpottaa suuresti elämää koirien kanssa omistaa auto, jossa voi säilyttää kaikki treenikamat ja matkustella treeneihin. Lisäksi tietysti koirilla on häkit takakontissa, ja niitä voi pitää taukojen ajan siellä. En edes tiedä kuinka selvisin treenielämästä ilman omaa autoa.

Tokosta vielä muutama sananen, Kelmin kanssa ollaan melko epäsäännöllisesti treenailtu ja nyt alkaa omaan silmään näyttää koevalmiilta. Hieman tämän kanssa kuitenkin epäröin, ei olla päästy tekemään häiriössä, muiden koirien kanssa. Eikä mulla ole mitään kokemusta tokosta, saati sen kouluttamisesta. Ammattilaisen mielipide ennen kokeita voisi siis olla ihan jees, mutta katsotaan nyt mitä tehdään. Tällaista tällä kertaa, pitäkää peukut pystyssä, että meistä kuullaan aikaisemmin kuin kahden vuoden päästä. :D

Kesän viimeiset ja syksyn ensimmäiset

Minä lähden Pohjois-Karjalaan

Sunnuntai aamuna 31.7 lähdettiin kaverin ja sen isosiskon kanssa kohti Pohjois-Karjalaa. Hukka tuotti autossa hämmästystä, kuinka pieni, helppo ja hiljainen se on. Ensimmäinen nopea pysähdys suoritettiin huoltoasemalla ja käväistiin samalla ostamassa vähän eväitä autoon. Seuraavaksi pysähdyttiin Joensuun lähellä Kulhossa, kaverin mummolassa. Perillä mökillä oltiin joskus seitsemän jälkeen ja ensimmäisenä keitettiin nokipannukahvit, minulle elämäni ensimmäiset vastaavat. Ai että oli hyvää kahvia. Illalla vielä saunottiin ja luettiin vanhoja mökkipäiväkirjoja ja valvottiin melko myöhään.. 

Seuraavana aamuna nukuttiin myös melko pitkään ja lopulta selvittiin aamupalalle. Tämän jälkeen käytiin lähimetsässä etsimässä mustikkapaikkaa, mutta ainakaan sitä yhtä tiettyä ei löydetty, puolukoita senkin edestä. Takaisin päästyämme olikin jo ruoka-aika ja syömisen jälkeen luonnollisesti kuuluu pitää siesta.

Jälleen illalla valvottiin myöhään ja saunottiin. Näiden lisäksi tehtiin suklaabanaaneita ja istuttiin nuotiolla saunan jälkeen ja paistettiin makkaraa. (obviously)

Tiistai oli virallinen siesta päivä. Tarkoitus oli mennä mustikkaan, mutta rajun ukonilman varoituksen takia oltiin koko päivä sisällä. Illasta sitten kyllä kuvattiin oikein urakalla ja paistettiin lettuja.

Keskiviikkona käytiin kävelemässä lähellä olevalla Tornivaaralla ja ylitettiin pieni joki siinä matkan varrella lähteelle. Illaksi ajettiin Kolille ja syötiin hotellin terassilla jätskit ja kuvattiin auringonlasku Ukko-Kolilta. Torstai aamupäivästä lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Todella mukava reissu ja ihanan rentouttava päätös kesälomalle. Kiitos vielä mukana olleille!