Elossa ollaan part. 2

Kahden vuoden tauko ei ollut todellakaan suunnitelmissa. Elämä kuitenkin tapahtui, ja niin tapahtui taukokin. Nyt, kun yo-kirjoitukset ja stressi on takana päin, ajattelin tätäkin herätellä instagramin ohella. Olen saanut kamerani ja kuvausintoni takaisin, samoin kuin motivaation treenaamiseen. Huhtikuun aikana olisi tarkoituksena treenailla, lenkkeillä ja kuvata mahdollisimman paljon. Toukokuussa alkaakin sitten työt, jotka jatkuu kesäkuussa eri paikassa, todennäköisesti koko kesän. Syksyllä olisi luvassa muutto Korpilahdelle, uuden opiskelupaikan perässä. Sellaista meille tällä hetkellä. 

Kelmin kanssa ollan kehitytty talven aikana todella paljon, päästiin viikkotreeneihin Tuijan ryhmään, mistä on ollut meille paljon apua. Sampoa nähtiin kanssa ja häneltä saatiin paljon kehuja edistymisestä. Kisoihin meitä ollaan yllytetty vuoden vaihteesta asti ja nyt olisi tarkoitus viimein lähteä kokeilemaan onnea. Sitä tässä vaiheessa vielä todellakin tarvitaan, lähinnä siihen, että ohjaaja pysyy radalla ja muistaa ohjata ja juosta. :D 

Hukan kanssa taasen kontaktiprojekti hieman junnaa paikoillaan. Edistymistä varten melkein tarvitsisin puomin kotiin, että pystyttäisiin joka päivä tekemään pari toistoa. Jollain lailla koira on nyt tajunnut idean, mutta hyppimisiä tapahtuu edelleen harmittavan paljon. Radalla varsinkin. Erillisenä esteenä ja etupalkalla tehdään tosi nättejä osumia, mutta radalla keskittyminen ei oikein pelaa. Varmuutta ja toistoja siis tarvittaisiin. 

Niin ja tosiaan, ruudun tällä puolen istuskelee tätä nykyä täysi-ikäinen, ajokortillinen ihmisotus. Helpottaa suuresti elämää koirien kanssa omistaa auto, jossa voi säilyttää kaikki treenikamat ja matkustella treeneihin. Lisäksi tietysti koirilla on häkit takakontissa, ja niitä voi pitää taukojen ajan siellä. En edes tiedä kuinka selvisin treenielämästä ilman omaa autoa.

Tokosta vielä muutama sananen, Kelmin kanssa ollaan melko epäsäännöllisesti treenailtu ja nyt alkaa omaan silmään näyttää koevalmiilta. Hieman tämän kanssa kuitenkin epäröin, ei olla päästy tekemään häiriössä, muiden koirien kanssa. Eikä mulla ole mitään kokemusta tokosta, saati sen kouluttamisesta. Ammattilaisen mielipide ennen kokeita voisi siis olla ihan jees, mutta katsotaan nyt mitä tehdään. Tällaista tällä kertaa, pitäkää peukut pystyssä, että meistä kuullaan aikaisemmin kuin kahden vuoden päästä. :D

Nuori Koirataituri 2016 - osakilpailu

Sunnuntaina 28.8 suunnattiin Kelmin kanssa Tampereelle Nuori Koirataituri 2016 - osakilpailuun. Noora ja Daco tuli meille jo lauantaina yöksi. Päivällä treenattiin koirien kanssa tehtäviä, käytiin Vuohijärvellä taidenäyttelyssä ja saatiin Nallen ja Dacon kanssa tappelukin aikaiseksi. Daco oli sitä mieltä, että Nallelle voi vähän ärähtää ja Nallehan ei tykännyt kun pentu hyppii nenille. Muuten koirat tuli hyvin toimeen sen mitä samassa tilassa pidettiin. Loppupäivä maattiin sohvalla ja yritettiin katsoa Netflixiä, mistä loppupeleissä ei tullut mitään koska sähköt meni poikki parikin kertaa.

Sunnuntaina oltiin hyvissä ajoin jo kisapaikalla ja lähdettiin koirien kanssa vähän kävelemään. Ilmoittautumisen jälkeen ehdittiin ihmetellä paikalla jonkin aikaa. Noora oli Dacon kanssa toisena ja me Kelmin kanssa vasta viidentenätoista. Siinä olikin sitten runsaasti aikaa jännittää.. Viime tipassa päätin ottaa Nooralta toisen frisbeen lainaan ja käyttää sitä temppuosuudessa, koska koiran keskittyminen ja tekeminen ilman namia oli vähän niin ja näin..

Lopulta meidän vuoro vihdoin koitti ja jännitys tulikin sitten vasta tässä vaiheessa ja melkoisen paljon pahempana kuin kuvittelin :D

Houkutus 9 - Kelmiä ei kiinnostanut seuraaminen ollenkaan, mutta ei ne huokutuksetkaan sen suuremmin. Paljon kivempia oli tuomarit, joita yritettiin moikata ja hihna kiristyi mistä meni yksi piste.

Pujottelu ohjaajan jalkojen välistä 8 - Kaikki muu ympärillä oli super paljon kiinnostavampaa, kuten haukkuva koira kehän laidalla ja oma kuva peilissä. Saatiin kuitenkin tehtyä, todella hitaasti ja monilla avuilla, mutta kuitenkin.

Kiertäminen koiran ympäri 10 -  Ei mitään ongelmaa, todella hyvä

Merkinkiertäminen ja paluu 3 - Eipä löytynyt merkkiä ei. Kävi viiden metrin kohdalla ja merkinkin kohdalla, mutta todella sivussa kun kävi moikkaamassa avustajaa. Jäi harmittamaan tosi paljon kun en tajunnut näyttää paremmin koiralle missä se on ja en saanut sitä itse etsimään sitä. Aikaa olisi ollut, sillä avustaja pyyhki ensin maasta verta, mistä lie siihen päätynyt.

Esineiden etsintä 9½ - Todella hyvä! Kaikki esineet toi takaisin, vaikka ensin kävi vain haistelemassa esineet läpi ja luulin ettei tuo yhtään.

Omavalintainen tempputehtävä 9 - Hieman laiskahkoja suorituksia, ei keskittynyt enää yhtään ja tapeltiin muutaman kerran tarviiko sen istua vai ei. Tuomarin kommenttina: kivoja temppuja, iloinen yhteistyö!

Putkiralli 7 - Ei varmasti ollut nopein aika, ja yhdellä putkella jäi katselemaan kehän reunoille, mutta tuli takaisin ja saatiin rata loppuun.

Teoriaosuus 30/30 

Yhteensä 85,5/100 

Kisakuvat (c) Noora
En voisi olla ylpeämpi pienestä rääpääleestä! Ensimmäinen kisatilanne missä se on koskaan ollut, eikä häiriintynyt minun jännityksestä ja loppupelissä yleisökään ei häirinnyt yhtään. Kyllä tästä vielä hyvä tulee! :) Näillä pisteillä ei kuitenkaan finaalin päästy, mutta onpahan yksi onnistunut kisakokemus takana.
Huomenna olisi sitten taas Hukan vuoro. Kouvolassa kaksi agirataa, jospa sieltä nyt se viimeinen luva tulisi..

Hold on to what you feeling

Treeniä, treeniä, treeniä..

7.8  oli mahin ensimmäinen valkkukerta Kelmin kanssa. Koutseina Tuija ja Sampo, teemana kontaktit, este-erottelu ja loppusuorat. Ensin tehtiin Tuijan kanssa este-erottelu rataa, jolle oli laitettu enemmän kuin tarpeeksi ansakohtia. Alkupätkän puomi skipattiin ja katsottiin sitä Sampon kanssa. Heti sen jälkeen päästiinkin kokeilemaan kuinka hyvin Kelmi kuuntelee ohjausta, eikä lähde suoralla linjalla olevan putkeen. Kun sain ohjauksen kuntoon, pätkä sujui todella hyvin ja koira kääntyi todella hyvin. Että osaa olla vaikeaa selittää ilman ratapiirrosta.. 7-10 pätkä oli meille tosi vaikea. 8 hypyltä lähetettiin loogisesti ysille, joka oli puomin takana ja sen kautta putkeen joka meni puomin alla. Kelmi ei millään irronnut 9 hypylle ja kun irtosi, ei tajunnut putkea ollenkaan. Lopulta etupalkalla saatiin 9 hypylle ja putkeen ei sitten vieläkään päästy. Seuraava vaikea pätkä oli 11-13. 11 oli suora putki, 12 hyppy ja 13 mutka putki jonka jälkeen loppusuora. 12 hyppy oli sijoitettu suunnilleen putken keskikohtaan ja 11 putkelta suora linja putkeen.. Kelmi kuitenkin lähti kääntymään ohjaukseen todella hyvin, mutta ajoin sen parikin kertaa omalla liikkeellä lopulta putkeen. Tämän kun muistin saatiin kohta sujumaan todella hyvin, ihan huippu koira tuosta tulee!

Seuraavaksi oli vuorossa Sampon kontaktitreeni. Kontaktit oli sijoitettu muiden esteiden kanssa niin, että pääsi tekemään ympyrää halutessaan. Kerroin meidän kontakti ongelmat ja ruvettiin niitä käymään läpi. Ja eihän koira sitten tehnytkään virheitä, aluksi. Sampo jo luuli, että olen itse keksinyt virheen jostain, mutta tulihan se lopulta sieltä. Saatiin tähän hyvät ohjeet: koira seuraa minun liikettä liikaa ja jää odottamaan käskyä liikaa. Aletaan ratkaisemaan etupalkalla, ja sen vahdin kanssa tietysti. Koiran fokus täytyy saada eteen, pysähdyksen taakse ja vahvistaa pysähdyksen paikkaa. Hyvät fiilikset jäi ekasta kerrasta, Kelmikin sai positiivista palautetta, kehityskelpoiseksi yksilöksi se nimettiin Sampon puolelta.

Seuraavana maanantaina oli Pertunmaalla treenit Hukan kanssa, mutta Kelmikin pääsi mukaan. Lopulta Hukka ei edes päässyt treenaamaan kun hotspot kutitti vielä niin paljon. Rata oli kivan simppeli. Mahin perjantain epiksistä kisaavien radan 1-9 ja 15-20.

Kelmin kanssa meni ihan hyvin, pientä taistelua ohjausten kanssa välillä ja kontaktit meni niin ja näin.. Kepit skipattiin kokonaan, kun niitä ei oltu tehty oikeastaan ollenkaan. Keinua kokeiltiin oikean kokoisena (kotona agimetin minikeinu) eikä siinä mitään ongelmaa, ei pelkää paukahdusta eikä keikkausta, reipas muudeli!
Hukan kanssa tokoiltiin pikkasen vuorojen välissä, mutta tosiaan hännäntyvi kutisi niin paljon ettei pystynyt yhtään keskittymään ja juoksi ihan vinossa.

Lauantaina 13.8 mahin kotikisat. Yötä oltiin Hukan kanssa Tuijalla. Hieman epäilytti pystyykö koira vieläkään kisaamaan, juoksee lenkeillä normaalista, mutta hyppiessä kutittaa jostain syystä enemmän. Lämmittelyn ajan koira oli ihan normaali, kutina palasi kun otettiin lämmittelyesteillä pientä pätkää. Päätin kuitenkin mennä kokeilemaan josko meiltä rata onnistuisi. Eipä onnistunut ei, itse en huomannut mutta muilta tuli jälkikäteen kommenttia että koira lähti heti juoksemaan ihan vinossa. Päästiin yhdeksän estettä ja puomilla Hukka rupesi vikisemään kun kutitti niin paljon. Otin esteen loppuun ja kannoin koiran maaliin. Hetken mietinnän jälkeen ilmoitin kuuluttajalle, etten kisaa seuraavaa rataa ollenkaan. Jäähdyttelyn jälkeen jäin seuraamaan tuttujen kisoja ja kannustamaan seuralaisia ja sitten päästiinkin jo lähtemään kotiin. Yllättävän vähän loppujen lopuksi harmitti, olin varautunut siihen, ettei koira välttämättä ole kisakunnossa. Radat oli todella kivoja, olisi ollut kiva päästä kunnolla kisaamaan.

20.8 Alen Marekovicin valmennus mahilla. Hukka täällä mukana ja vihdoin koirakin oli treenikunnossa. Rata oli todella kiva, sopivan haastava ja kiemurainen, mutta ei mahdoton. Ensimmäisellä kerralla vedettiin rata kisanomaisesti loppuun ja korjattiin väärin menneet kohdat. Seuraavalla kerralla Alen kommentoi ohjauksia ja näytti miten kannattaisi tehdä. Pari ohjausta korjattiin, yksi eri tavalla kuin olin suunnitellut ja kaksi sellaista jotka olin suunnitellut saman lailla kun Alen lopulta ehdotti, mutta vauhdissa muutinkin ohjausta, en tiedä miksi. Toisella kerralla vedettiin lopuksi ihan huippu rata, koira oli taas oma itsensä ja teki täysillä ja hyvin! Harmi kun tätä ei saatu videolle, muut pätkät on videolla, mutta olen liian laiska niitä mihinkään siirtämään... Saatiin ihan positiivista palautettakin, koira tekee hyvin kunhan pääsee vauhtiin ja ohjaan rullaavasti enkä itse pysähtele.

Eilen taas treenit Pertunmaalla. Alla olevalta radalta 1-7 ja 20-22 ja sama toisinpäin. Keinun tilalla A. Keinu tehtiin taas erillään. Kelmi teki ihan huippu hyvää pätkää ja pari todella upeaa kontaktia. Kepit alkaa myös näyttää hyvältä, vaikka joudunkin olemaan vielä tosi lähellä ja tukemaan kädellä. Enää ei tarvitse kuitenkaan työntää joka väliin. Olin itse aina myöhässä kepeille ohjauksen kanssa ja 5-6 kaarros oli kamalan hidas. Viimeiselle hypylle ei myöskään meinannut lähteä eteen. Tiedetään siis mitä pitää vahvistaa..
Hukka oli ihan omissa maailmoissaan, kenttä on hiekkaa, jonka läpi on nyt kesän aikan puskenut heinää johon tietysti tarttuu kauheasti kivoja hajuja. Saatiin kyllä aikaan todella hyvää ja vauhdikasta pätkää aina välillä, mutta muuten liikuttiin kuin täit tervassa.

Sellaista meille tällä kertaa, Kelmin kanssa ollaan lisäksi treenattu ahkerasti merkinkiertoa ja jalkojen välistä pujottelua, suuntana Nuori Koirataituri 2016 osakilpailu Tampereella ensi viikonloppuna. Esineruutua tarvitsee vielä vahvistaa ja jotain temppuja pitäisi kehittää, ideoita? :D

What a day for feeling alive

Viime sunnuntaina oli tarkoitus mennä parin kaverin kanssa treenaamaan ekaa kertaa ulkokentälle. Suunnitelma kariutui sateen takia, sovittiin uudeksi päiväksi tiistai, ja yllättäen molemmat sairastuivat edellisenä iltana :D Treeni-into on valtava ja todella paljon haluaisin treenaamaan jo ulos kunnolla, varsinkin Kelmin kanssa voisi aloitella kontaktien ja keppien harjoittelua. Kontakteja ollaan toki harjoiteltu 2 on 2 off:ina sisällä portaissa, laatikoiden päällä yms, vaikka hävyttömän vähälle tämä kyllä on jäänyt. Nyt kun oma kenttä on sula, treenattiin keinulla niin, että kiertää kepin, hyppää keinulle ja pysähtyy 2 on 2 off:iin. Pennulla ei ole mitään hajuakaan miten tassujen pitää olla.. Useimmiten jää istumaan kontaktipinnalle ja katsoo tyhmänä, eikö tämä näin mennytkään? Lisää laatikkotreeniä siis tiedossa. 

Sen sijaan ollaan nyt muutama viikko keskitytty tokoon. Hukan kaukokäskyt edistyy hitaasti, mutta edistyy kumminkin. Välimatkaa ei voi olla paljon ja superpalkka heti kun nousee ensimmäisellä käskyllä istumaan. Toista käskyä ei tule, hetken tuijotetaan toisiamme silmiin jos vaikka tajuaisi nousta, lopulta vapautan ja otetaan uusiksi. Liikkeestä jäämiset sujuu tosi nätisti, seisomaan jäämisessä ottaa muutaman askeleen, mutta muuten todella hyvät. Noutoahan ei alokkaassa edes tarvitsisi, mutta tämäkin on jo opeteltu ja on yhä meidän bravuuri ja lempiliike! Paikalla makuuta ei olla muistettu tehdään pitkään aikaan, hups.. Viimeksi tämä meni kuitenkin niin hyvin (häviävän pienellä häiriöllä kotipihassa) että ei paljon treeniä tarvitse, tietysti häiriön alaisena eri juttu. Seuruu on pienellä pätkällä tosi hyvä, kovin pitkää en viitsi ottaa vielä kun kontakti tippuu niin helposti. Lelu toisessa kädessä kontakti pysyy paremmin, mutta niinhän ei kokeessa voi tehdä, joten pitää keksiä jotain muuta. Käännökset yleisesti ottaen hyvät, oikealle jätättää helposti hieman, mutta lelun kanssa tätäkin on korjailtu. Luoksetulot on vähän niin ja näin. Jos vauhti on hyvä, unohtaa tulla sivulle ja tarvitsee uuden käskyn. Jos tulee suoraan sivulle vauhti on yleensä hyvin matelevaa kun miettii jo sivulle tuloa. 

Kelmin kanssa ollaan tehty pieniä seuruu pätkiä käännöksillä ja ilman. Vasemmalle kääntyessä hyppää usein jalkaa vasten, oikealle menee hyvin. Yleisesti koiran paikkaa pitäisi ehkä saada hieman tiiviimmäksi ja seuraamiseen lähtemisen hypyt pitäisi myös karsia pois. Sivulle tulot ihan huikeita, on saanut todella paljon palkkaa sivulta ja tarjoaa hienosti itse. Liikkeistä pysähtymiset on myös alulla ja näyttää tässä vaiheessa tosi hyvältä, meni huomattavasti vähemmän aikaa tämän tajuamiseen kuin Hukalla. Seisomaan jääminen huomattavasti helpompi ja harvoin ottaa edes askelia käskyn jälkeen, mutta tarvitsee vielä pienen käsimerkin, tätä hiljalleen vähennetään. Paikalla makuu onkin sitten haastellisempi, usein karkaa ennen aikojaan tai ei jää ollenkaan makaamaan. Lyhyet pätkät sujuu suhteellisen hyvin. Ongelma onkin sitten koiran vierelle palaamisessa, jostain syystä väistää minua kun menen takaisin vierelle. Tehdäänkin sen takia erikseen pelkkää paikalla olemista josta saa palkan edestä ja vapautuksen sen jälkeen. Toisena harjoitellaan loppuosaa, eli jätä paikalleen ja kierrän takaisin vierelle, nämä pikkuhiljaa parempia. Luoksetuloissa hieman epävarma saako lähteä paikaltaan käskyn jälkeen, muuten hyviä. Sivulle tulo on niin vahva eikä vauhdinkaan kanssa ongelmaa. Kaukot suuniilleen samassa tilanteessa kuin Hukan. Edistyy hiljalleen, mutta välimatkaa ei voi olla paljon. Noutoa ollaan myös tehty osissa. Haastavinta on tulla sivulle kun kapula on toisessa kädessä, mitäs opetin leikin varjolla kapulan pitämisen.. Toinen haaste on paikalla odottaminen kapulaa heitettäessä. Nämä kuitenkin jo parempia. Hakee ja tuo hyvällä vauhdilla. Sivulle tuleminen sitten taas haasteellisempi osio. Nämäkin kuitenkin jo paljon parempia. 

Ja siis nämä tietysti aivan omia mielipiteitäni ilman mitään kummempaa kokemusta lajista. Pitäisi varmaan päästä jonnekin valmennukseen tai edes saada joku asiasta ymmärtävä katselemaan ja kommentoimaan. Mutta ehkä me joskus vielä sinne kokeisiinkin uskalletaan :D 

Pitäähän näitä luontokuviakin jonnekin saada.. :D