Turisteilua ja mätsäröintiä

5-6.5 vietettiin Tallinnassa Inkan kanssa. Torstaina lähdettiin klo 7.30 laivalla kohti Tallinnaa, päivä seikkailtiin vanhassa kaupungissa ja käytiin ihanassa kartanossa. (kuvassa) Hotellille saavuttiin hieman vailla kolme, noin vartti aikaa syödä jotain pientä ennen hierontaa. Tämän jälkeen tsekattiin kylpylä, jossa ei kyllä paljon kehumista ollut. Sauna jonka lauteet olivat lahoamispisteessä ja yksi uima-allas. Tämän jälkeen suunnattiin takaisin kaupungille ja yritin etsiä kenkiä, huonolla menestyksellä tosin. Alkuviikon huonosti nukutut yöt ja erityisen huonosti nukuttu edellinen yö, alkoivat tässä vaiheessa kostautua ja alkoi hiljalleen mennä hermot shoppailuun. Selvittiin kuitenkin vielä ihanaan keskiaikaiseen ravintolaan syömään. Ensivaikutelma tietenkin oli aivan surkea paikka, josta ei saa edes cokista. Sen sijaan sain kuitenkin aivan ihanaa puolukkamehua ja ruoka oli aivan huikeaa. Keskiaikaisista ravintoloista ehdottomasti paras, ja ainut, jossa olen käynyt, mutta tätä kokemusta on kyllä vaikea päihittää. Loppuilta vietettiin meren rannalla hotellin vieressä kuvaamassa auringonlaskua. 

Perjantai vietettiin kokonaan kaupungilla shoppailemassa ja kaikenlaista tarttuikin mukaan, tietysti ne edellä mainitut kengätkin ja niiden lisäksi "muutama" uusi vaate. Takaisin Suomeen laiva lähti 16.30 ja koti kotona oltiin joskus yhdeksän jälkeen. Muutama innokas koira oli odottamassa ja aika suorilta suunnattiin nukkumaan. Lisää Tallinnan kuvia luonnollisesti täältä. Pakolliset reissukuvat Inkan käsialaa. 

Ettei tästä nyt ihan kilometrin mittaista tule, käytiin lauantaina Kelmin ja Hukan kanssa Pertunmaalla mätsäreissä. Niin hieno ilma kuin olikin ja yleensä suosittu tapahtuma, oli todella vähän porukkaa. Selvittiin puolessa toista tunnissa pois, silloin alkoi best in show kehät pyöriä, eikä meillä sinne asiaa ollut joten en jaksanut jäädä katsomaan. Molemmat sai omissa luokissaan siniset nauhat. Kelmi käteltiin ulos, koska tuomari ei ollutkaan kiva kun yritti takapäätä kokeilla. Silti meni uudestaan häntä heiluen luokse toisella kerralla, mutta taas murrattiin kun käsi lähestyi takapäätä. Tähän siis treeniä tarvitaan. Hukka sijoittui sinisten kolmanneksi. Mätsärin jälkeen treffattiin Hannaa ja koiria omassa pihassa. Creisi oli minun silmään aivan hurjan reipas pentu ja no, olihan se nyt ihan söpökin. Kelmin kanssa en oikein uskaltanut ottaa riskiä ja pidin hihnassa melkeen koko tapaamisen ajan. Paitsi tietysti silloin kun joku päästi sen ovesta takaisin ulos. Ihan hienosti meidän rääpälekin sitten loppujen lopuksi käyttäytyi. Hieman varovainen olin silti, ettei pääsisi pentua säikyttämään. 

Eipä tässä mitään ihmeellisiä näiden lisäksi, treenaamaan olisi kauhea into, mutta treenikavereista/esteenkantajista on hieman pulaa :D 

Where ever it's going, I'm gonna chase it

Täällä taas. Elämäni ensimmäinen koeviikko takana.. Jännityksellä vielä paria numeroa odotellaan, jos omaan tuntemukseen on yhtään luottamista, kaikki kokeet menivät ihan hyvin. 

Koeviikkohan on myös oikein hyvää aikaa touhuta koirien kanssa, eihän niihin kokeisiin nyt oikeasti tarvitse lukea? Ollaan keretty käydä Otavassa mätsäreissä ja Hukan viikkotreeneissä ja lisäksi lauantaina Tuijan valmennuksessa. 

Mätsärit tosiaan Otavassa koulun kentällä, jälleen hienosti järjestetty Otavan koulun viitosluokan ansiosta. Maanantainen psykologian koe kummitteli ajatuksissa joten ilmoitin Kelmin pentuihin ja Hukan kanssa vain Junior Handleriin, muuten olisi mennyt koko päivä paikalla. Kelmin kehä oli ensimmäisenä ja oltiin viimeisessä parissa. Rääpäle pärjäsi omalla tavallaan oikein hienosti. Palkintoja ei edes menty kalastelemaan, haettiin vain varmuutta tilanteisiin joissa on paljon koiria ja ihmisiä. Hieman piti murista tuomarille, mutta pienellä komennuksella ja sen jälkeen tuomarin ystävällisyydellä ja ymmärryksellä ei enää jännittänytkään. Antoi katsoa hampaat todella reippaasti. Jalkoväliä ei kokeiltu, koska tuomari katsoi parhaaksi olla tekemättä tilanteesta enää sen ahdistavampaa. Pisteet ymmärtäväiselle tuomarille! Pieni mudi keskittyi myös todella hienosti seisomaan paikallaan ja liikkumaan, vaikka oli toinenkin koira kehässä, jotain hajuja piti kyllä maasta haistella. Lopulta saatiin sininen nauha ja sinisten kehässäkin käyttäytyi upeasti, vaikka oli varmaankin kymmenen koiraa samaan aikaan häiritsemässä. Palkintoja ei tosiaan saatu, mutta sitä varmuutta senkin edestä. Kuvien laadusta suuret pahoittelut..

Hukka-pojan kanssa sitten Junior Handler kehään tämän jälkeen. Oltiin kaikki samaan aikaan kehässä ja tuomari kävi vuorotellen katsomassa koiria ja pyysi pienemmät rodut pöydälle ja tämän jälkeen juostiin kolmio. Juostiin monen monta kertaa kaikki yhdessä ja vielä pari kertaakahdessa ryhmässä. Pikkuhiljaa alkoi porukkaa tippumaan ja olin yllättynyt kun oltiin vielä kehässä kolmen parhaan valinnassa, koska Hukka otti parikin kertaa laukka-askeleita.. Lopulta sijoituttiin kolmansiksi! Hyvin tyytyväinen olen tähän tulokseen, varsinkin kun en itse osannut juosta L:ää ja Hukkaakin alkoi lopussa kyllästyttämään paikallaan seisoskelu. Lopputuloksena oikein mukava päivä, jonka päätteeksi vielä psykan lukemista.. Jälleen kuvien laatu on sitä mitä on..

Viikkotreeneistä ei ole mitään muuta sanottavaa kuin, että mulla on sika makee koira! Nyt ollaan saatu sitä kuuluisaa vauhtia. Taika näyttää olevan pieni lelun jahtaus ennen rataa, koira jalkojen väliin ja pienet innostukset vielä siinä ennen radalle lähtöä. Ja tadaa! Koira juoksee. Samalla radalla oli kahdet numerot ja ensimmäisessä versiossa oli aivan järjettömästi putkia. Kolme putkea joista jokainen mentiin ainakin kaksi kertaa. Plääh.. Terveisin Hukka. Ohjaukset saatiin kuitenkin sujumaan ja selvittiin kunnialla läpi. Seuraavassa pätkässä sitten juostiinkin oikein kunnolla. Itse tästä en niin innoissani ollut, mutta onneksi koira kuitenkin innostui juoksemaan. Vielä näiden jälkeen käytiin treenailemassa puomia ja Kelmi rääpälekin pääsi hieman käskyttämään minua. Lopputulemana, mulla on kaksi aivan valtavan taitavaa koiraa! Valmennuksesta erikseen joskus lähitulevaisuudessa, videot on vielä editoimatta..

This is the winner takes it all, so take it all

Jos nyt aloitetaan viime viikonlopusta, kamera pääsi kunnolla ulkoilemaan ja tietysti Hukkakin. Nalle tuntuu aina katoavan jonnekin kun alan kuvaamaan ja sitä on niin vaikea kuvata, että jossain vaiheessa näköjään luovutin.
Lauantai alkoi hyvin agilitytreeneillä omalla kentällä. On se niin kiva kun on kenttä takapihalla :3 Mitään hurjia 30 esteen ratoja siihen ei kyllä mahduteta, mutta pieniä ratoja siinä on kiva treenailla.Tällaisen radan netistä löysin ja hyvin mahtui tuohon pihaan. Muutenkin kiva rata. Tosin putken numero 9 jouduin korvaamaan pussilla, koska ei ole kahta avonaistaputkea.

Tosi mukava lyhyt rata, eikä ohjauksissakaan sen kummempia. Tavoitteena oli että saisin koiraa irtoamaan ja putkelle varsinkin irtosi todella hyvin. Pari kertaa oli kyllä erimielisyyksiä siitä, että pitääkö takaa kierron jälkeen hypätä este vai ei. Mistäköhän pikkukoira onkaan keksinyt, että takaa kierron jälkeen voi vaan lunkisti juosta esteen ohi. Kun saatiin pari puhdasta rataa alle pidettiin tauko ja samalla vaihdoin 9 putken tilalle kuusi keppiä. Kepit oli vasta toista kertaa keskellä rataa, mutta hyvin meni. Hakee näppärästi oikean välin, itse saan kuitenkin olla tarkkana katsomassa, ettei vauhdilla juokse toisen välin ohi. Vauhtiahan kepeille tultaessa oli ja runsaasti joten todellakin sai olla tarkkana. Saatiin kyllä tästäkin pari puhdasta rataa alle ja lopettettiin suosiolla siihen.
Onhan se kyllä mukavaa että on omat esteet ja kenttäkin, mutta se, että pitäisi treenien jälkeen yksin raivata kaikki esteet pois? Miksiköhän se ei oikein kiinnosta?
Illemmalla kamera pääsi todella kunnolla ulkoilemaan kun innostuin 50 millisellä leikkimään. Syksyn mittaan on ollut tarkoitus lähteä hieman kauemmaksi ruskaa kuvaamaan, mutta aina se on jäänyt oman saamattomuuden vuoksi. Hämmästyin kyllä enemmänkin kun huomasin että omassakin pihassa on ihan mukavasti syksyisiä lehtiä ja puita. Varsinkin oman pihan vaahtera ja tammi olivat suosittuja kuvauskohteita. Myös pihlaja suurta huomiota osakseen. Hukkakin pääsi vaahteran lehtien sekaan poseeraamaan.

Sunnuntaina sitten mätsärit Ristiinassa. Ja siskolla kanikisat jossain kasvihuoneella. Tästä johtuen jouduttiin lähtemään aivan liian aikaisin ja Ristiinassa oltiin varmaan tuntia ennen mätsärien alkua. Pysähdyttiin sitten yhteen kahvilaan ja huomasin että siellä nurkassa oli koiratarvikkeita. Eikun pikajuoksua sinne sitten. :D Samalla sitten huomasin että kahvila on Happy Dogin jälleenmyyjä, joka on Hukan kasvattajan suosittelema ruokamerkki ja itsekin kyllä siitä tykkään kovasti. No, juuri minun tuurillani olin juuri vaihtanut ruokamerkin Brit Premiumiin, joka on kyllä sekin hyvä merkki. Nyt molemmilla on siis 15kg;n säkit ruokaa Hukalla sportia ja Nallella lightia. Täytyy nyt miettiä vaihdetaanko niiden jälkeen Happy Dogiin vai jatketaanko Prit Premiumilla.
Mätsäreihin saavuttiin varttia vaille ilmoitusajan alku, joten jonottamaan ei jouduttu. Käytiin sitten Hukan kanssa ihan kunnolla kävelemässä ja sen jälkeen koiralle koitti boksissa odottelu. Tosiaan, ilmoitin vain Hukan, koska se nyt tarvitsee enemmän harjoittelua näyttelyihin. Odottelu ajan itse pyörin kivassa tarvikekaupassa josta pongasin kivat valjaat. Eikun koiralle sovitukseen siis. Valjaat sopivat hyvin ja vaikuttavat sellaiselta materiaalilta, joka ei karvaakaan kuluta. Ainut ongelma oli väri. Isompina kokoina oli kyllä limenvihreää mutta sopivaa kokoa ei ollut vihreänä. Myyjä lupasi kuitenkin lupasi hommata sellaiset ja nyt ne sitten odottelee Ristiinassa hakijaa..

Jos palataan niihin mätsäreihin, Ensimmäisenä tietysti lapsi ja koira kehä, sen jälkeen junior handler. Voitte kuvitella kuinka hypin riemusta saadessani tietää että siellä on junior handler kehä :D Harvoissa mätsäreissä niitä on. No, koirahan ei tietenkään keskittynyt pätkän vertaa, ei, ei sitten ollenkaan. Jossain kohtaa kieltäytyi syömästä nakkia? Oikeasti, millainen koira kieltäytyy syömästä nakkia? Ei siis auttanut ruoka, eikä kovistelu. Melkein pudottiin kehästä, kun tuomari kuitenkin kutsui meidät takaisin. Laskuvirhe ilmeisesti. Ja tietysti olin täysin unohtanut että junior handlerit vaihtavat koiria. Minä sain mustan villakoiran joka selkeästi oli ennenkin näyttelyssä käynyt. Kulki vain vierellä ja seisoi nätisti paikallaan. Vähän käy sääliksi tyttöä joka sai esitettäväksi hihnassa sinne tänne tempoilevan Hukan joka ei kuunnellut yhtään.. Lopputuloksena tästä kuitenkin neljäs sija.
Pienten aikuisten kehästä ei kummempaa sanottavaa. Ei keskittynyt, sininen nauha ja kotiinlähtö. Tajusin kuitenkin mistä moinen käyttäytyminen johtuu. Onhan keskellä ei mitään tietysti kiva asua, mutta missä on muut koirakontaktit kuin Nalle? 17km:n päässä. Jännittää siis aivan kauheasti muita koiria ja tietysti haluaisi tutustumaan niihin. Jospa nyt yritetään saada herralle vähän muitakin kontakteja kuin Nalle ja katsotaan sitten virallisissa näyttelyissä uudelleen. :D

Come and play with us

Viimeviikkoina on tapahtunut niin paljon, etten ole löytänyt kunnollista väliä kirjoittaa. Hellettä on ollut ihan mukavasti, mikä ei kyllä pitkäturkkisia koiria miellytä. Päästiin yhtenä viikonloppuna vähän aksailemaan koirien kanssa. Nallen kanssa haettiin erityisesti sitä vauhtia ja varmuutta kontakteihin. Muuten tehtiin mahdollisimman suoraa pätkää, jossa sai vaan juosta täysillä. Hukan kanssa keskityttiin, tai oikeastaan minä keskityin, käskyjen oikeaan ajoittamiseen ja siihen etten ohjaa sormella, mistä lie tuollainen tapa tullut. Ja koska putket on Hukan ehdottomia suosikkeja, tehtiin paljon putkirallia ja tutustuttiin painavampaan pussiin. Yleisenä yhteenvetona, molemmilla treenit meni hyvin, Nalle rupesi hiljentämään kontakteille, eikä hypännyt yli, ja Hukalla oli hauskaa kun sai juosta. Treenien jälkeen mentiin mökille, koirat riehui pellolla ja Hukka opetteli uimaan hakemalla keppiä järvestä. Ja tietenkin uimisen jälkeen on hauskinta pyöriä roskaisessa maassa..

Sunnutaina 28.5 suunnattiin Pertunmaalle HSEY:n match show:hun. Hukan kanssa ollaan nyt käyty näyttelykurssilla, ja selkeästi alkaa näkyä, että siitä on ollut hyötyäkin. Hukka tietysti meni vielä pentujen kehään, ja sai punaisen nauhan. Punaisten kehässä sai ykköspalkinnon, mikä yllätti kyllä suuresti. Reipas possu :3 Nalle oli tietysti isoissa aikuisissa, sai punaisen nauhan, mutta käteltiin PUN kehästä ulos, mikä myös yllätti. Hukka pääsi sitten vielä BIS-kehässä yllättämään todella positiivisesti. Suurilla haaveilla en sinne varsinkaan Hukan kanssa ollut mennyt, mutta BIS3 sieltä sitten saatiin tulokseksi. Palkinnotkin oli tosi kivoja, leluja, ruokaa ja nameja. 

BIS kolmoset :3

23.5-25.5 lähdettiin junalla Kiteelle, Taivaannastojen kasvattajapäiville. Kumpikaan näistä ei kyllä ole Taivaannastan kasvatti, mutta tykkään noista leireistä tosi paljon tunnelman takia ja tietysti treenit ovat kivoja ;) Leiri oli hyvin treenipainoitteinen, laji mahdollisuuksina agility, toko ja rally-toko. Nallen kanssa otin agilityä ja rally-tokoa ja Hukan kanssa agility ja toko. Ekana päivä meni Hukan osalta todella mahtavasti, Nalle taas sai lämpöhalvauksen, koska ei suostunut juomaan tarpeeksi. Siitä sitten toivuttiin koirien palautusjuomalla, runsaalla juomisella ja säännöllisellä kastelulla. Hukan kanssa tehtiin aksassa esteentarjoamisia ja putkirallia. Tokossa saatiin tosi hyviä vinkkejä perusasentoon ja seuraamisen pohjaan. 

Seuraavana päivänä rallytokoa ei ollut ollenkaan, koska ohjaaja lähti jo lauantaina pois. Nallen aksat meni vähän miten sattuu, helle ei oikein ole Nallen ilma treenata. Lisäksi se keksi ruveta jahtaamaan kaikenlaisia pörriäisiä. Hukka meni aksassa ekalla vuorolla tosi hyvin, ja olin todella tyytyväinen siihen. Seuraavalla kerralla haisteli vaan maata ja lähti juoksemaan yhden nartun perään. Ilmeisesti nuori herra alkaa ymmärtämään juoksuista jotain.. Kun sain karkurin kiinni, mentiin kentälle vaan kävelemään ja harjoiteltiin siellä, että kun treenataan, eikä haistella maata. Tokossa kokeiltiin  ALOn hyppyä ja luoksetuloja. Otettiin vielä loppuun ryhmä paikalla makuu. Hukkaa ilmeisesti väsytti siinä vaiheessa jo niin paljon, että melkein nukkui paikalla olon ajan. Tärkeintä kuitenkin, ettei lähtenyt sinkoilemaan minnekään.