Muutamat kisat

Nyt voisi olla pienien aplodien paikka, ei ole mennyt edes kuukautta edellisestä postauksesta. Me ollaankin tässä parin viikon aikana ehditty vaikka mitä, kahdet kisat ja Pariisin reissu. Seuraavat kisat on jo sitten seuraavalle viikonlopulle ja sitten alkaakin keskiviikkona työt. 

Mutta jospa sitten muutama sananen kisoista, lauantaina 14.4. lähdettiin kuuden aikaan ajelemaan kohti Tamperetta Kelmin kanssa. Jännitys ehti vaihtelevasti kolmen tunnin ajon aikana helpottua ja sitten taas pahentua. Nämähän oli edellisenä perjantaina kolme vuotta täyttäneen pikku mudin ensimmäiset viralliset kisat ikinä. Suuren pettymyksen tuotti matkalla Pälkäneen Aapiskukko, jossa jopa kasvisvaihtoehdot olivat vähissä, vegaani ruuasta puhumattakaan. Kisapaikalle saavuttiin ihan hyvissä ajoin, ja hieman nälkäisenä epäonnistuneen eväiden ostoreissun myötä. Siinä sitten lämmiteltiin ja katseltiin radanrakennusta. Rataantutustumisen jälkeen jännitys eskaloituikin sitten ihan kunnolla, ensimmäisenä meillä siis oli agilityrata. Tältä radalta saatiin ensin vitonen kepeiltä, videota katsellessa Kelmi taisi tulla liian kovaa vauhtia kepeille ja rytmi meni sekaisin ja itse kiirehdin myös. Tästä sitten jatkettiin hyvää rataa ja viimeisillä esteillä löydettiin putken väärä pää, josta sitten lopputulemana hylky. Seuraavaksi olikin toisella kentällä hypäri, jolta myöskin hylky kieltojen takia. Rengasta jouduttiin korjailemaan useaan otteeseen ja tämän jälkeen unohdin yksinkertaisesti juosta ja jatkaa rataa. Tästä johtuen tehtiin loppu radallakin ihan tyhmiä virheitä, jotka meni kyllä täysin ohjaajan piikkiin. Viimeisenä sitten toinen agilityrata, jolta otettiin hylky heti kolmannelta esteeltä, kun reipas mudi haki väärän esteen. Loppu rata menikin sitten ihan kivasti, tosi sujuvaa menoa. Kunnes tuli kakkahätä kepeille. Tämäkin tietysti meni ihan omaan piikkiin, en ehtinyt ratojen välissä kävelyttää tarpeeksi. Muuten kyllä oli erittäin onnistuneet ensimmäiset kisat, en voisi olla ylpeämpi Kelmistä. Ja onhan se ihan hauska nähdä että yhteistyö alkaa sujua. 

22.4 sitten jälleen kisoissa, tällä kertaa molempien koirien kanssa ja Kotkassa. Kisojen alkamisesta oli tullut ensimmäisessä sähköpostissa väärää tietoa, ja tämän mukaan saavuttiin paikalle niin, että olin lämmittänyt koiran valmiiksi kymmeneltä alkavaa rataantutustumista varten. Vaan kun pikkumaxien rataantutustumis aika olikin jo 9.30. En vain ollut saanut tästä tietoa :D Saatiin kuitenkin sitten mennä rata maxien jälkeen ja sain muutaman minuutin tutustua rataankin. Tämä ensimmäinen rata oli hypäri ja siltä hylky. Keppien jälkeen löytyikin väärä hyppy, enkä tähän osannut enää radalla varautua, vaikka olin tutustuessa katsonut, että tämän kanssa täytyy olla tarkkana. Seuraavaan rataantutustumiseen päästiin sitten ajoissa ja tämä oli päivän ensimmäinen agirata. Tältä myöskin hylky, harmittaa edelleen kun otin liian jyrkästi kepeiltä kiinni ja sieltähän löytyi putken väärä pää sitten. Muuten tosi hyvä rata! Sitten vielä toinen agirata, jolla tehtiinkin meidän ensimmäinen nolla ja LUVA. Oli vielä voittonolla, en voisi olla onnellisempi tästä. Kyllä kai tästäkin sählästä vielä jotain  tulee. :D

Iltapäivän puolella sitten Hukan kakkosten radat. Kaikki kolme oli todella hyviä ratoja, ensimmäisellä radalla taisi ohjaaja unohtaa, että on eri koira ohjattavana. Vitonen tuli, kun en ohjannut tarpeeksi hyvin putkelle, eikä Hukka hae esteitä ihan samanlailla kuin Kelmi. Hieman yliaikaakin tältä radalta onnistuttiin saamaan, mutta ei kovin pahasti. Seuraavalta radalta sitten voittonolla ja ensimmäinen LUVA kakkosista ajalla -3.95. Viimeiseltä radalta sitten toinen vitonen, tämä napattiin kepeiltä. En luottanut koiraan tarpeeksi, että olisin ohjannut toiselta puolelta kepeille ja tämä kostautui sitten toiseen väliin hakemisella. Hyvä kisapäivä oli kuitenkin Hukankin osalta, puomin kontaktit toimi ja pörrössä alkaa olemaan vauhtiakin. Haalittiin kyllä noita palkintosijoja oikein urakalla, Kelmin kanssa se yksi 1. sija, Hukalle sitten näillä tuloksilla 3. sija, 1. sija ja 2. sija. 

Näin meillä tällä kertaa. Ensi viikonlopun kisoihin lähteekin vain Kelmi, laiskuus iski enkä jaksa ajaa kahtena päivänä Mikkeliin. Oman seuran kisat siis, katsotaan mitä siitä sitten tulee. Pariisin reissusta varmaankin tulossa omaa postausta, kunhan saan kuvia muokkailtua. Muutamaan muuhunkin postaukseen on jo idea valmiina, katsellaan miten saan sitten töiden kanssa aikaa kirjoitella. 

Don't give up, I won't give up

Long time no see.. Lukio vie käytännössä kaikki vapaa tunnit päivästä, kun pääsee kotiin on pakko vetää hetki henkeä, syödä ja tehdä läksyt. Loppuillasta on niin väsynyt ettei pienessä mielessäkään käy avata konetta. Nyt kuitenkin tilanne on se, että me ollaan Hukan kanssa tuoreita kakkosluokkalaisia! Kouvolassa käytiin 4.9 tekemässä kymppi ja hylky. Kokonaisuutena radat meni tosin hyvin, koira keskittyi ja juoksi suhteellisen nopeasti. Hylly radalla haettiin kepit kaksi kertaa uusiksi ja sitten vielä kerran koko paska uusiksi kun jätti kesken.. Molemmilla radoilla hyppäsi kontaktit reippaalla ilmavaralla. Näitä en ruvennut uusimaan kesken radan, olisi kyllä pitänyt mutta mentiin radat loppuun normaalisti. 

Perjantaina 9.9 skippasin hieman koulua ja suunnattiin Mikkeliin kera Kelmin ja Hukan. Pyörittiin hetki kaupungilla ja syötiin, minkä jälkeen majoituttiin Nooralle. Leffailun ja tokoilun jälkeen syötiin vähän lisää ja lähdettiin hieman ennen kahdeksaa hallille treenaamaan. Kelmin kanssa tehtiin keppejä ja puomia. Kepit menee jo todella hyvin, huomioon ottaen, että ollaan treenattu noin kuukausi. Kontakteissa on tekemistä.. Koira ei tiedä ollenkaan mihin kohtaan kontaktia pitäisi tulla, ei mitään hajuakaan. Keinu menee todella hyvin, siinä en vaadi pysähdystä kunhan tulee kunnolla alas asti. Hukan kanssa otettiin puomi ja kepit. Puomi rupesi sujumaan tosi hyvin, pitää vaan karjaista "koske" ajoissa, jotta muistaa koskea. Kepeillä saatiin tosi hyviä aloituksia ja nopeita suorituksia. 

Lauantai aamulla oltiin jo yhdeksän jälkeen kisapaikalla vaikka ensimmäinen rataantutustuminen oli vasta 10.50. Siinä sitten käytettiin koiria kävelemässä ihan rauhassa ja lähdin kaverin seuraksi ja avuksi hypärinkin rataantutustumiseen, vaikka en itse kyseistä rataa kisannut. :D Lopulta meidänkin rata oli vuorossa ja heitin tutustumisen ajaksi koiran kaverille, koska oltiin ensimmäisenä lähdössä. Siinä oli muutama minuutti aikaa yrittää saada koira innostumaan ja suorilta radalle. Ei meille optimaalisin lähtökohta selkeästikään. Ekalta radalta kymppi, jälleen kepeille meno ja lopusta jätti yhden välin tekemättä. Keppien alkupäässä oli kyllä ihan oma moka, kun otin edelliseltä esteeltä mukaan vastakkaisella kädellä ja se jäi päälle ja ohjasin niin kepeille.. Eipä toiminut ei. Kepeille asti tosi hyvä rata, hyvällä vauhdilla ja fiiliksellä. Keppien sekoilun jälkeen hieman hidastui ja tuntui että putkesta koiraa piti odottaa ulos ikuisuus..

Toiselta radalla sitten se viimeinen luva. Hävetti niin huonolla nollalla nousta kakkosiin, mutta noustiinpa kuitenkin. Keinulla jäi selkeästi katselemaan maisemia ja kaarratti todella paljon yhden hypyn jälkeen, senkin olisin vaikka voinut ohjata paremmin.. Kepit toodella hitaat. Tiedätäänpä mitä treenataan. Seuraavat kisat ja ekat kakkosten radat todennäköisesti Lappeenrannassa 30.10 ellei sitten lähdetä 2.10 Kuopioon.

Kelmin kanssa ollaan laitettu kontaktit ihan uuteen uskoon opettelemalla ihan vaan asennon tarjoamista. Nyt alkaa olla jo jotain käryä siitä mitä pitää tehdä ja omassa pihassa minikeinulla toimii tosi hyvin. Maanantaina käytiin treeneissä ihan oikealla puomilla ja nyt osaa oikeasti jo tarjota sen oikean asennon, pienen mietinnän jälkeen. Muuten tehtiin putkeen irtoamista ja muutenkin eteenmenoa. Koira toimii, kunhan ohjaaja osaisi ohjata. En ole vielä sisäistänyt, että Kelmi juoksee nopeammin ja sillä on pidempi laukka, joten olen aina ohjauksissa myöhässä. Kyllä tämä tästä kunhan päästään kunnolla treenaamaan, lokakuussa taas toivottavasti saadaan ryhmäpaikka MAHille. Tällaista meille tällä kertaa.

Nuori Koirataituri 2016 - osakilpailu

Sunnuntaina 28.8 suunnattiin Kelmin kanssa Tampereelle Nuori Koirataituri 2016 - osakilpailuun. Noora ja Daco tuli meille jo lauantaina yöksi. Päivällä treenattiin koirien kanssa tehtäviä, käytiin Vuohijärvellä taidenäyttelyssä ja saatiin Nallen ja Dacon kanssa tappelukin aikaiseksi. Daco oli sitä mieltä, että Nallelle voi vähän ärähtää ja Nallehan ei tykännyt kun pentu hyppii nenille. Muuten koirat tuli hyvin toimeen sen mitä samassa tilassa pidettiin. Loppupäivä maattiin sohvalla ja yritettiin katsoa Netflixiä, mistä loppupeleissä ei tullut mitään koska sähköt meni poikki parikin kertaa.

Sunnuntaina oltiin hyvissä ajoin jo kisapaikalla ja lähdettiin koirien kanssa vähän kävelemään. Ilmoittautumisen jälkeen ehdittiin ihmetellä paikalla jonkin aikaa. Noora oli Dacon kanssa toisena ja me Kelmin kanssa vasta viidentenätoista. Siinä olikin sitten runsaasti aikaa jännittää.. Viime tipassa päätin ottaa Nooralta toisen frisbeen lainaan ja käyttää sitä temppuosuudessa, koska koiran keskittyminen ja tekeminen ilman namia oli vähän niin ja näin..

Lopulta meidän vuoro vihdoin koitti ja jännitys tulikin sitten vasta tässä vaiheessa ja melkoisen paljon pahempana kuin kuvittelin :D

Houkutus 9 - Kelmiä ei kiinnostanut seuraaminen ollenkaan, mutta ei ne huokutuksetkaan sen suuremmin. Paljon kivempia oli tuomarit, joita yritettiin moikata ja hihna kiristyi mistä meni yksi piste.

Pujottelu ohjaajan jalkojen välistä 8 - Kaikki muu ympärillä oli super paljon kiinnostavampaa, kuten haukkuva koira kehän laidalla ja oma kuva peilissä. Saatiin kuitenkin tehtyä, todella hitaasti ja monilla avuilla, mutta kuitenkin.

Kiertäminen koiran ympäri 10 -  Ei mitään ongelmaa, todella hyvä

Merkinkiertäminen ja paluu 3 - Eipä löytynyt merkkiä ei. Kävi viiden metrin kohdalla ja merkinkin kohdalla, mutta todella sivussa kun kävi moikkaamassa avustajaa. Jäi harmittamaan tosi paljon kun en tajunnut näyttää paremmin koiralle missä se on ja en saanut sitä itse etsimään sitä. Aikaa olisi ollut, sillä avustaja pyyhki ensin maasta verta, mistä lie siihen päätynyt.

Esineiden etsintä 9½ - Todella hyvä! Kaikki esineet toi takaisin, vaikka ensin kävi vain haistelemassa esineet läpi ja luulin ettei tuo yhtään.

Omavalintainen tempputehtävä 9 - Hieman laiskahkoja suorituksia, ei keskittynyt enää yhtään ja tapeltiin muutaman kerran tarviiko sen istua vai ei. Tuomarin kommenttina: kivoja temppuja, iloinen yhteistyö!

Putkiralli 7 - Ei varmasti ollut nopein aika, ja yhdellä putkella jäi katselemaan kehän reunoille, mutta tuli takaisin ja saatiin rata loppuun.

Teoriaosuus 30/30 

Yhteensä 85,5/100 

Kisakuvat (c) Noora
En voisi olla ylpeämpi pienestä rääpääleestä! Ensimmäinen kisatilanne missä se on koskaan ollut, eikä häiriintynyt minun jännityksestä ja loppupelissä yleisökään ei häirinnyt yhtään. Kyllä tästä vielä hyvä tulee! :) Näillä pisteillä ei kuitenkaan finaalin päästy, mutta onpahan yksi onnistunut kisakokemus takana.
Huomenna olisi sitten taas Hukan vuoro. Kouvolassa kaksi agirataa, jospa sieltä nyt se viimeinen luva tulisi..

Hold on to what you feeling

Treeniä, treeniä, treeniä..

7.8  oli mahin ensimmäinen valkkukerta Kelmin kanssa. Koutseina Tuija ja Sampo, teemana kontaktit, este-erottelu ja loppusuorat. Ensin tehtiin Tuijan kanssa este-erottelu rataa, jolle oli laitettu enemmän kuin tarpeeksi ansakohtia. Alkupätkän puomi skipattiin ja katsottiin sitä Sampon kanssa. Heti sen jälkeen päästiinkin kokeilemaan kuinka hyvin Kelmi kuuntelee ohjausta, eikä lähde suoralla linjalla olevan putkeen. Kun sain ohjauksen kuntoon, pätkä sujui todella hyvin ja koira kääntyi todella hyvin. Että osaa olla vaikeaa selittää ilman ratapiirrosta.. 7-10 pätkä oli meille tosi vaikea. 8 hypyltä lähetettiin loogisesti ysille, joka oli puomin takana ja sen kautta putkeen joka meni puomin alla. Kelmi ei millään irronnut 9 hypylle ja kun irtosi, ei tajunnut putkea ollenkaan. Lopulta etupalkalla saatiin 9 hypylle ja putkeen ei sitten vieläkään päästy. Seuraava vaikea pätkä oli 11-13. 11 oli suora putki, 12 hyppy ja 13 mutka putki jonka jälkeen loppusuora. 12 hyppy oli sijoitettu suunnilleen putken keskikohtaan ja 11 putkelta suora linja putkeen.. Kelmi kuitenkin lähti kääntymään ohjaukseen todella hyvin, mutta ajoin sen parikin kertaa omalla liikkeellä lopulta putkeen. Tämän kun muistin saatiin kohta sujumaan todella hyvin, ihan huippu koira tuosta tulee!

Seuraavaksi oli vuorossa Sampon kontaktitreeni. Kontaktit oli sijoitettu muiden esteiden kanssa niin, että pääsi tekemään ympyrää halutessaan. Kerroin meidän kontakti ongelmat ja ruvettiin niitä käymään läpi. Ja eihän koira sitten tehnytkään virheitä, aluksi. Sampo jo luuli, että olen itse keksinyt virheen jostain, mutta tulihan se lopulta sieltä. Saatiin tähän hyvät ohjeet: koira seuraa minun liikettä liikaa ja jää odottamaan käskyä liikaa. Aletaan ratkaisemaan etupalkalla, ja sen vahdin kanssa tietysti. Koiran fokus täytyy saada eteen, pysähdyksen taakse ja vahvistaa pysähdyksen paikkaa. Hyvät fiilikset jäi ekasta kerrasta, Kelmikin sai positiivista palautetta, kehityskelpoiseksi yksilöksi se nimettiin Sampon puolelta.

Seuraavana maanantaina oli Pertunmaalla treenit Hukan kanssa, mutta Kelmikin pääsi mukaan. Lopulta Hukka ei edes päässyt treenaamaan kun hotspot kutitti vielä niin paljon. Rata oli kivan simppeli. Mahin perjantain epiksistä kisaavien radan 1-9 ja 15-20.

Kelmin kanssa meni ihan hyvin, pientä taistelua ohjausten kanssa välillä ja kontaktit meni niin ja näin.. Kepit skipattiin kokonaan, kun niitä ei oltu tehty oikeastaan ollenkaan. Keinua kokeiltiin oikean kokoisena (kotona agimetin minikeinu) eikä siinä mitään ongelmaa, ei pelkää paukahdusta eikä keikkausta, reipas muudeli!
Hukan kanssa tokoiltiin pikkasen vuorojen välissä, mutta tosiaan hännäntyvi kutisi niin paljon ettei pystynyt yhtään keskittymään ja juoksi ihan vinossa.

Lauantaina 13.8 mahin kotikisat. Yötä oltiin Hukan kanssa Tuijalla. Hieman epäilytti pystyykö koira vieläkään kisaamaan, juoksee lenkeillä normaalista, mutta hyppiessä kutittaa jostain syystä enemmän. Lämmittelyn ajan koira oli ihan normaali, kutina palasi kun otettiin lämmittelyesteillä pientä pätkää. Päätin kuitenkin mennä kokeilemaan josko meiltä rata onnistuisi. Eipä onnistunut ei, itse en huomannut mutta muilta tuli jälkikäteen kommenttia että koira lähti heti juoksemaan ihan vinossa. Päästiin yhdeksän estettä ja puomilla Hukka rupesi vikisemään kun kutitti niin paljon. Otin esteen loppuun ja kannoin koiran maaliin. Hetken mietinnän jälkeen ilmoitin kuuluttajalle, etten kisaa seuraavaa rataa ollenkaan. Jäähdyttelyn jälkeen jäin seuraamaan tuttujen kisoja ja kannustamaan seuralaisia ja sitten päästiinkin jo lähtemään kotiin. Yllättävän vähän loppujen lopuksi harmitti, olin varautunut siihen, ettei koira välttämättä ole kisakunnossa. Radat oli todella kivoja, olisi ollut kiva päästä kunnolla kisaamaan.

20.8 Alen Marekovicin valmennus mahilla. Hukka täällä mukana ja vihdoin koirakin oli treenikunnossa. Rata oli todella kiva, sopivan haastava ja kiemurainen, mutta ei mahdoton. Ensimmäisellä kerralla vedettiin rata kisanomaisesti loppuun ja korjattiin väärin menneet kohdat. Seuraavalla kerralla Alen kommentoi ohjauksia ja näytti miten kannattaisi tehdä. Pari ohjausta korjattiin, yksi eri tavalla kuin olin suunnitellut ja kaksi sellaista jotka olin suunnitellut saman lailla kun Alen lopulta ehdotti, mutta vauhdissa muutinkin ohjausta, en tiedä miksi. Toisella kerralla vedettiin lopuksi ihan huippu rata, koira oli taas oma itsensä ja teki täysillä ja hyvin! Harmi kun tätä ei saatu videolle, muut pätkät on videolla, mutta olen liian laiska niitä mihinkään siirtämään... Saatiin ihan positiivista palautettakin, koira tekee hyvin kunhan pääsee vauhtiin ja ohjaan rullaavasti enkä itse pysähtele.

Eilen taas treenit Pertunmaalla. Alla olevalta radalta 1-7 ja 20-22 ja sama toisinpäin. Keinun tilalla A. Keinu tehtiin taas erillään. Kelmi teki ihan huippu hyvää pätkää ja pari todella upeaa kontaktia. Kepit alkaa myös näyttää hyvältä, vaikka joudunkin olemaan vielä tosi lähellä ja tukemaan kädellä. Enää ei tarvitse kuitenkaan työntää joka väliin. Olin itse aina myöhässä kepeille ohjauksen kanssa ja 5-6 kaarros oli kamalan hidas. Viimeiselle hypylle ei myöskään meinannut lähteä eteen. Tiedetään siis mitä pitää vahvistaa..
Hukka oli ihan omissa maailmoissaan, kenttä on hiekkaa, jonka läpi on nyt kesän aikan puskenut heinää johon tietysti tarttuu kauheasti kivoja hajuja. Saatiin kyllä aikaan todella hyvää ja vauhdikasta pätkää aina välillä, mutta muuten liikuttiin kuin täit tervassa.

Sellaista meille tällä kertaa, Kelmin kanssa ollaan lisäksi treenattu ahkerasti merkinkiertoa ja jalkojen välistä pujottelua, suuntana Nuori Koirataituri 2016 osakilpailu Tampereella ensi viikonloppuna. Esineruutua tarvitsee vielä vahvistaa ja jotain temppuja pitäisi kehittää, ideoita? :D

Aina ei voi onnistua

Tältä näytti vielä maanantaina. Viikko koostui jäätävistä vesisateista ja peilijäässä olevista teistä. Ei siis todellakaan lähdetty lenkille a) itse olisin mennyt nurin ensimmäisen parin metrin jälkeen ja b) koirat olisivat aivan varmasti rikkoneet itsensä juostessaan. Joten löhöttiin sohvalla ja katsottiin sarjoja Netflixistä. 

Viikonloppuna sunnuntai oltiin koko päivä Jyväskylässä, miten meni kemiaan kokeeseen lukeminen.. Lähdettiin ihan ajoissa jo ajamaan ja Vaajakoskella näytti siltä, että ollaan ihan hyvissä ajoin kisapaikalla. Mutta, eihän matkat olisi yhtään mitään ilman pieniä vastoinkäymisiä. Ajettiin väärin jostakin risteyksestä ja lopulta löydettiin perille tasan 10.00, rataantutustuminen 10.25. No, ehdin hyvin ilmoittautumaan ja noin vartin lämmittelemään ja sitten olikin kiire rataantutustumiseen ja vessaan. 

Ensimmäisenä oli hyppyrata, jolla oli kolme koirakkoa. Tiistain vireestä ja keskittymisestä ei jälkeäkään. Uusi halli, paljon koiria ja hälyä. Muuta ei oikeastaan tarvitakaan, jotta pikku mittelillä oli pää aivan pyörällä. Kepit haki neljä kertaa väärin ja muutenkin oli hyvin perässä vedettävä kaveri. Tyyppi radan jälkeen boksiin ja turisteilemassa oleva Kelmi hieman kokeilemaan lämmittelyesteille. Tätä tyyppiä ei häirinnyt yhtään mikään, tärkeintä oli ehdottomasti esteet. Alkaa todella hyvin kuunnella ohjausta, tosin putkeen ei voi nähtävästi mennä toiseen päähän. Kun keksi, että menen tänne päähän, niin toiseen päähän meneminen oli kauhean vaikeaa. 

Ennen seuraavaa rataa ehdittiin käydä kahvilla ja kuvasin hetken maksien B- agilityrataa. Sama rata meillä ja hetken ennen rataa otin Hukan boksista ja yritettiin kovasti saada virettä nousemaan, mutta samanlaista hidastelua oli tämäkin rata ja keppejä haettiin jälleen monen monta kertaa. 

Hetken oli jälleen boksissa radan jälkeen, mutta maksien radan aikana leikittiin lämmittelyesteillä ja saatiin taas tekemisen iloa touhuun. Kolmas ja viimeinen agilityrata meni tähän astisista ehdottomasti parhaiten. Kivalla vireellä lähti ja alkurata menikin tosi hyvin. Sitten homma meni taas pipariksi. Yhden esteen tuli ohi ja vire oli taas historiaa. Keppejä mietittiin jälleen hetki jos toinenkin. Tuloksina kaikilta radoilta hylly. 

Ihan paska reissu ei kuitenkaan ollut, kisapaikan lähellä oli skeittiparkki, joka oli koristeltu upeilla graffiteilla. Kuvat ovat hieman kiireessä otettuja räpsyjä ja linssikin meni aivan huuruun kesken kaiken syystä x. Kyllä siellä muutama kappale hyviäkin sattui joukkoon. Kisojen jälkeen suunnattiin keskustaan syömään ja oli kyllä hauskaa iltapäivä! Vielä illalla ennen kotiin menoa käytiin äidin kaverilla kylässä. Loppujen lopuksi oli todella hauska päivä, vaikka kisat menivätkin hieman niin ja näin. Lisää kuvia täällä.

Boom bitch get out the way

Taukoa.. Tällä kertaa ei johdu kirjoittamisen tai ajan puutteesta. Suoraan sanottuna, silkasta laiskuudesta. Kuvailtua on tullut paljon, tapahtumissa ja tietysti koiria pitää kuvata, vaikka niistäkin on ihan liikaa kuvia nytkin.. Omat kuvat on jääneet muokkaamattomina koneelle, koska on ollut niin paljon muita kuvia, mitkä pitää saada muillekin näytille ja omien kuvien kanssa ei tunnu olevan mikään kiire sen takia.

Oltiin viikko Espoossa rääpäleen kanssa ja en voisi kuvitella parempaa kaupunkilaiskoiraa! Junassa matkustus sujuu kuin unelma ja kävely vilkkaamassa liikenteessä ei myöskään tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Paras koira ikinä! Ja parhaat lenkkeilymaastot, vaikka kaupungissa oltiin, niin löydettiin monta metsää ja peltoa missä pystyin pitämään Hukkaa irti. Itse vietin päivät Kaukalahden Kukassa TET-harjoittelussa ja oli niin älyttömän mukavaa. Parhaat työkaverit ikinä ja niin mukavia työpäiviä. Opin niin monta kukan nimeä, etten muista niitä nyt ollenkaan. :D 

Tämän jälkeen junailtiin ensin lähijunalla Helsinkiin ja sieltä junalla Kiteelle. Tällä kertaa päästiin oikeaan junaan, eikä edes myöhästytty! Leirillä yhdet tokot ja yhdet agit molempina päivinä. Saatiin tokoon todella hyödyllisiä vinkkejä, ja ruvetaan nyt treenaamaan näillä ohjeilla. Agility treeneistä jäi molempina päivinä todella hyvät fiilikset, vaikka oltiinkin molemmat radat hypäreinä, mutta saatiin minunkin ohjausta taas hieman ymmärrettävämmäksi koiran kannalta ja koirasta ei voisi olla yhtään ylpeämpi! Treenithän meiltä on jäänyt vähän vähälle, tajusin että ollaan käyty enemmän vaan kisoissa ja treenattu omassa pihassa, mikä ei ole kummoinen tila ihme. Kiva oli päästä pitkästä aikaa kunnolla treenaamaan ja saamaan palautetta. 

Ylemmän kuvan vieraileva tähti on kummieni mitteli Milli. 

Suurempaa elämänmuutosta on kaksinkin kappalein. Peruskoulu päätetty ja syksyllä suuntana lukio. JA suurempi uutinen, laumamme kasvoi viikko sitten yhdellä jäsenellä, nimittäin ruskea pieni mudi pentu muutti meille seitsemän viikon ikäisenä. Tämä ällöttävän suloinen otus sai nimikseen Kelmi ja on sopeutunut todella hyvin laumaan, vaikkakaan Nalle ei pysty sitä vieläkään katsomaan. Hukan kanssa leikkivät päivisin siihen asti, että Kelmi nukahtaa. 

Käytiin 8.6 Hukan kanssa kisailemassa, hylly ja kymppi saatiin. Kympillä saatiin kyllä kakkostulos, jooten voin olla ihan ylpeä? Juu, ohjaaja voisi opetella ohjaamaan koiransa kunnolla putkiin..

Jatketaan nyt löhöilyä sohvalla ja laiskottelua, heinäkuussa pitäisi töihin jaksaa mennä, mutta siihen on vielä pitkä aika :D Niin ja saatiin ryhmäpaikka tasokkaampaan ryhmään ja päästiin valmennusryhmään talvikaudeksi! Tästä on hyvä jatkaa. Hyvää kesää kaikille!

We are the champions

Heippa hei!
Seuraa sairaan nopee pika kisapostaus. Eilen eli, 24.4 jos jollekin jäi epäselväksi, oltiin koiranpäivän kunniaksi MAH:lla kisoissa. Juostiin kaksi agilityrataa ja molemmat olivat melko helppoja profiililtaan. Ensimmäisellä alku oli hieman haastavampi, koska käännyttiin ensimmäisen kahden esteen jälkeen samaan suuntaan josta tultiin ja hyppyjen jälkeen oli suorassa linjassa puomi ja putki. Siitä selvittiin ja loppurata olikin melko helppo. Itse jäin varmistelemaan kepeillä tosi paljon ja myöhästyin yhdestä ohjauksesta, mutta siitäkin selvittiin hienosti. Ensimmäisen radan jälkeen fiilis oli sanoin kuvaamattoman hieno, koska tehtiin meidän eka nolla ja saatiin LUVA!! <3 Maailman paras koira. 

Toiselta radalta otettiin harmillinen vitonen ja yliaikaa, koska itse unohdin koiran selän taakse (hups) ja ei hypännytkään estettä vaan juoksi ohi. Kuitenkin molemmat radat oli todella hienoja ja ekalta radalta sijoituttiin ensimmäisiksi! Niin hieno fiilis ja erityisen ylpeä olen tuosta rääpäleestä, joka on lyhyessä ajassa edistynyt niin huimasti! Video kannattaa aloittaa kohdasta 0.16, koska alussa sählään koiran lähtöpaikan kanssa hetken.

Pahoittelut molempien videoiden laadusta, mutta onpahan sentään videot kuitenkin. Ehkä ensi kerralla yritetään saada jotain laadukkaampaa aikaan.

No, kohta tulee kiire Saksaan lähdön kanssa, joten palaillaan sen jälkeen!

Childrens of the sun

Hellurei ja hellät tunteet!

Huhhuh minkälaiset kaksi viikkoa!

Viisaimmat varmasti vetivät jonkinlaisia johtopäätöksiä otsikosta? Meillä on taas kevät!! Aurinko paistaa ja olen päässyt kokeilemaan sitä vastavalokuvauksen hienoutta. On muuten vaikea laji ja tarvitsee vielä rutkasti opettelua, mutta alku näyttää lupaavalta. Netistä opiskelin yhden illan ja seuraavana päivänä kokeilemaan. Ensin kokeilin salaman kanssa, ja samalla tajusin, etten vihaakaan salamaa niin paljon kuin luulin :D Ihan kätevä peli loppujen lopuksi. Toisaalta pari päivää myöhemmin kumosin tämänkin havainnon melkein täysin, kuvat ei sittenkään näytä kovin kivoilta salamalla otettuina. Pitää nyt kuitenkin katsoa saanko taikoja aikaan Lightroomilla, etten nyt ihan tyrmäisi ideaa salaman käytöstä.

Ilman salamaa vastavaloon kuvaaminen olikin sitten haaste erikseen. Tausta paloi melkein aina puhki, ainakin kun taustalla on vielä hieman jäässä oleva järvi ja kirkkaan sininen pilvetön taivas.. Näitäkin pitää sitten katsella tuossa koneella, josko niille olisi jotain tehtävissä.

Nyt en kyllä enää erota mitkä kuvat on otettu salamalla ja mitkä ilman, mutta vastvalokuvia silti, olkaa hyvät! :D Puhki palaminen ei itseasiassa suuresti ainakaan omaa silmää häiritse?

Lisäksi pääsin lauantaina harjoittelemaan henkilökuvausta ja olen tuloksiin erityisen tyytyväinen, toivottavasti mallikin on ;) Ja tietenkin SUURET kiitokset kauniille mallille Nooralle !

Sunnuntaina oltiin Hukan kanssa treenaamassa ja oltiin paikalle melkein tunti ennen treenien alkua. Ensin ajattelin, etten saa millään aikaa kulumaan, mutta vein tavarat sisään, katsoin nopeasti rataa ja lähdettiin lenkille. Ja arvatkaa kuinka monta kertaa kirosin kun ei ollut kameraa mukana. Ei oikeasti ollut aavistustakaan kuinka hieno metsä hallin takana on. Ihana joki ja aivan ihanaa männikköä. Seuraavalla kerralla täytyy myös varata aikaa pidemälle kävelylle ja ottaa se kamerakin mukaan. Ja syy miksi en tiennyt metsän olemassa olosta on se, että talvella kun aloitimme treenaamaan Mikkelissä oli mennen-tullen niin pimeää, että pystyi kävelemään vain valaistuja polkuja. Nyt täytyy tosiaan käyttää valoisat ajat hyväksi ja kävellä enemmän tuolla metsässä. Itse treeneistä sitten, alkuun oli pieni tekniikkaharjoitus, jonka tietenkin opettelimme kaikki väärin ja mietimme tietysti että voiko tekniikkapätkä olla näin yksinkertainen. No, tietenkään se ei ollut. Vaikea selittää ilman kuvaa, joten tiivistettynä, hyvin meni kun opin ohjauksen ja sain ohjaukset ajoitettua oikein. 

Käytiin myös epiksissä 16.4. Ensimmäiset ulkokisat ja oli muuten ihan eri koira radalla! Kuunteli hyvin eikä minkäänlaisia keskittymisvaikeuksia. Tosin oli hieman hidas, koska ulkokentän hajut kiinnostivat melkoisen paljon. Tuloksena kuitenkin nolla, mutta 2s yliaikaa. Ja tämä siis 1-2 luokan tasoiselta radalta. Saatiin tuomariltakin kehuja ja mainostusta tänä perjantaina olevista kisoista. Vaikka olenkin itse lähdössä lauantaina Saksaan, voihan perjantaina silti käydä kisoissa? Varsinkin kun oman seuran jäseniltä on ensimmäinen startti ilmainen. No, tämä olikin oikein hyvä mainospuhe ja ilmoittauduin kisoihin.

Epiksistä vielä se putkiralli. Hyllytettiin kolmos esteelle. Hups.. Koira olikin hieman nopeampi kuin oletin ja ehti mennä putken väärään päähän ennen kuin itse ehdin reagoida tilaanteeseen mitenkään. Loppurata mentiin kuitenkin kunnialla loppuun, koirasta en tiedä, mutta itsellä oli pää aivan pyörällä tämän jälkeen. 

Lisää henkilökuvauksen harjoittelu mahdollisuuksia tarjosi koulun tanssiaiset perjantaina 17.4. Kaikki varmaan ovat katsoneet ainakin yhden amerikkalaisen leffan, jossa on tanssiaiset? Hyvä :D Olin siis tanssisalin ovella ottamassa kuvia halukkaista ja muutama räpsy tuli kesken tanssienkin otettua. Oli muuten todella hienosti järjestetyt tanssiaiset, koristeet olivat todella hienot ja booli oli hyvää. Suuri kiitos järjestäjille, että tekivät niin suuren työn näiden tanssien eteen!