We're under control

Tähän väliin olisi tietysti hyvä liittää iso kasa selityksiä miten hiihtolomalla oli niin kiire tehdä kaikkea, eikä kerennyt istua koneella päivittämässä blogia. Näinhän ei kyllä ollut, onnistuin saamaan flunssan poikasen alkulomasta, minkä takia istuttiin päivät sisällä katsomassa Netflixiä. Lukuunottamatta tietysti pieniä ulkona käymisiä, kuten tähtien kuvaus ja Kelmin kanssa frisbeen koppailun harjoittelu. Pitäisi tutustua lajiin jotakin kautta hieman lisää ja alkaa opettelemaan ihan tosissaan erilaisia temppuja, koiralla kun näyttää innostusta olevan. Tietysti asiaa hankaloittaa hieman hävittämäni toinen frisbee.. Ehkä se jostain tulee vielä vastaan. 

Mitä me sitten oikeasti tehtiin lomalla? Käytiin 27-28.2 Tuusniemellä näyttelyissä. Kuten tulikin aikaisemmin sanottua, molemmat aivan surkeassa turkissa ja Kelmin hännällä on ongelmia, kuten kuvasta näkyy. Kuitenkin, yrittänyttä ei laiteta. Kelmin kanssa matkustettiin lauantaina aikaisin aamulla junalla Mikkeliin ja asemalta Tuija nappasi meidät kyytiin. Paikalle saavuttiin ihan ajoissa ja sisaruskolmikko sai juosta hetken vapaana ja purkaa suurimmat energiat kehän ulkopuolelle. Kelmi ja veljensä ainoina junnu uroksina kehässä. Kelmi käyttäytyi todella mallikkaasti, liikkui hyvin ja malttoi seisoakin paikallaan oikein nätisti. Tuomari oli vähän epäilyttävä kun keppinsä kanssa ympäriinsä heilui ja hampaita ronklasi. Ei kuitenkaan murahtanut eikä näyttänyt hampaita, tuijotteli vain epäluuloisesti. Reipas penikka! Tuomiona hyvä, seuraavanlaisen arvostelun kera. 

"10 kk. Vielä kovin kesken kehityksen oleva kevyt juniori, sukup.leima saa vahvistua, hyvät mittasuhteet. Hyvä pään malli, hyvät korvat & silmät & purenta. Yläraja voisi olla laskevampi. Tasapainoiset kulmaukset, kevyt luusto. Hyvät käpälät. Turkki ei parhaimmillaan. Kuiva, karhea karva. Kihara vasta tulossa. Kevyet, tasapainoiset liikkeet. Lyhyt hyvin kiinnittynyt häntä, esiintyy hyvin, tarvitsee itsevarmuutta." 

Tämän lisäksi jotakin kirjoitusta aivan paperin alareunassa, mistä ei hyvällä tuurillakaan ota selvää mitä siinä lukee. Kehien jälkeen juotiin vielä kahvit Tuijan ja veljen omistajan kanssa, minkä jälkeen suunnattiin Kuopioon. Äitini sukulainen tuli hakemaan huoltoasemalta ja siellä yövyttiin koirien kanssa, äitin myöhemmin tuotua Hukan mukanaan seuraavaa päivää varten. Kelmin kanssa ehdittiin valoisalla kameran kanssa lenkille, ja sitten vielä illalla Hukan kanssa uusi lenkki pimeässä. 

Sunnuntaina vuorossa Hukan kehät. Paikalla oltiin taas hyvin ajoissa ja huomattiin, että kehät on puolisen tuntia myöhässä. Siinä sitten odoteltiin ja viimein päästiin kehään. Hukka tapansa mukaan käyttäytyi todella hyvin, mitä nyt vähän katseli takana juoksevia koiria aluksi. Lopulta saatiin EH ja kilpailuluokan kolmansiksi sijoituttiin. Paremminkin on mennyt, mutta ei tuo karva tuosta näytä paremmaksi muuttuvan, ehkä pitäisi luopua koko tuohusta. Arvostelu tämän näköistä jälkeä:

"2 v. Hyvät mittasuhteet, sukupuolileima saisi olla selvempi. Kevytpiirteinen pää, hyvät korvat, silmät & pigmentti, hyvä kaula, rodunomaiset kulmaukset. Hyvä häntä & karvanlaatu, turkki ei parhaimmillaan. Liikkuu tasapainoisesti, mutta liikkeessä voisi olla enemmän tehoa. Hyvä käytös."

Ilmeisesti siis urokseni eivät näytä tarpeeksi uroksilta.. Mutta eipä sillä väliä olekaan, harrastuskavereiksi nuo onkin otettu eikä näyttelykoiriksi. Olisihan se tietysti kiva jos näyttelyissäkin pärjäisi, mutta kaikkea ei voi saada. 

Tänään muuten saapui kauan odotettu kuvakilpailun palkinto Hurttahuoneelta. Olin liian innoissani että sisältöä olisin ehtinyt kuvata, mutta paketista löytyi kaksi Racinelin Primal luuta, Hurtan Explorer hihna, sopivasti Kelmin värisenä eli keltaisena, ja true koiraihmisen avainkaulanauha. Valkoisilla tassuilla koristeltu pinkki Topcanisin Baby- avainnauha. Kiitos Hurttahuone! 

Hello from the other side

Olisihan se nyt ihan oikeasti pitänyt arvata, ettei minulla riitä aika joulukalenterin pitämiseen. Ideakin tuli niin nopeasti parissa minuutissa, ettei sitä kerennyt edes kunnolla suunnittelemaan. Lukio vie aivan kauhean suuren osan ajasta ja kun kotiin pääsee viiden maissa, on jo ihan pimeää ja tuntuu, että nukkumaan pitäisi käydä. Lenkille ei todellakaan tee mieli lähteä kylmään, pimeään ja sateiseen joulukuuhun. No, tähän kuitenkin yritetään saada muutosta tehtyä, sillä nyt koirillakin on kunnon heijastinliivit ja Messarista tarttui mukaan Hurtan heijastinhihnoja kaksi kappaletta. Hukalla olikin jo valmiiksi kunnollinen hihna, Kelmille piti ostaa uusi pureskellun tilalle ja Nallella tällaista ei ollut ollenkaan. Treeneissä ollaan Hukan kanssa käyty ja nyt alkaa taas pikkuhiljaa näyttää siltä, että kisoihin voisi suunnitella menevänsä. Kelmin kanssa ollaan opeteltu kotona temppuja ja hieman tokoa treenattu. 

Messarista tosiaan tarttui mukaan yhtä sun toista, tarpeetonta ja tarpeellista. Kelmille hihna, panta, kevythäkki, Ke-Hu ja fleecetakki. Dentastixejä kolme laatikollista, Planet Petiltä nameja kolme pussia, B.A.R.F. raakaruokaa ja Nallelle hihna. Lisäksi vielä siihen tarpeeton kategoriaan sisältyvä puinen kyltti "Koirat ovat kuin karkkia.. Yksi ei riitä mihinkään!" 

Viime vuosiin verraten selvisin kyllä aika vähällä tarpeettoman tavaran määrällä, suunnitelma oli hakea kaikki tarvittava ja sen jälkeen lähteä pelkästään kuvaamaan. No, kevythäkki ei oikeastaan ollut suunnitelmissa, mutta joskus toisen sellaisen tarvii kuitenkin ja sitten tosiaan tuo kyltti meni vähän ohi listan.. 

Muuten minut bongasi kameran kanssa lauantaina lapinporokoira, mitteli ja mudi kehien laidalta. Sunnuntai kului hyvin bordercollieita katsellessa ja sitten kiertelemällä aluetta ajan kuluksi. Että sellaista, joulua odotellessa. Lisää kuvia löytyy täältä.

No sound without silence

No nyt on sitten ne Messukeskusen kauan odotetut näyttelytkin ohitse. Voimme siis keskittyä taas aksaamaan :D No juu, perjantaina skippasin kaksi viimeistä tuntia koulusta ja hyppäsin junaan kohti Tikkurilaa, kauheine kantamuksineni ja aivan liian energisen koiran kanssa. Kaikki katastrofin tarpeet siis kasassa, tästä huolimatta selvittiin kunnialla perille asti ja bussissakin Hukka osasi käyttäytyä ihan mallikkaasti. Majoituspaikkani toimi kätevästi B&B Hanna xD Kiitos taas majoituksesta ja seurasta!

Aamulla oltiin jo varmaan yhdeksän aikaan messarissa, missä sitten tajuttiin ettei mitteli kehä alakaan kymmeneltä vaan vähän jälkeen kahdentoista.. No jäipähän aikaa shoppailla. Tavoitteena oli löytää Hukalle heijastinliivi, mieluusti olisin ostanut Hurtan t-paita mallin niin olisi toiminut tavallaan myös takkinakin. Samaan ongelmaan ollaan kuitenkin Hurtan kanssa törmätty ennenkin, ensimmäinen koko oli aivan liian pieni ja seuraava aivan liian iso. Muita kivan mallisia ei sitten sattunut vastaan joten se jäi sitten ostamatta. Löysin kuitenkin ihanan Berran liivin 40 kympillä, eikä sitä sitten voinut jättää sinne rekkiin pölyttymään. Olen kuitenkin tyytyväinen hankintaani, istuu hyvin ja vaikka ei olekaan juuri sen värinen kuin halusin on tuokin ihan mukavan värinen. Lisäksi vitosella kolme pussia Planet petin nameja, Ke-Hun lelu ja ihan älyttömän hyviä sipsejä, jotka kuitenkin loppuivat liian pian. ):

Viimein päästiin sitten kehään asti, tuomarina Rune Fagerström. Pienoinen shokki siinä tuli kun olin jotenkin olettanut että menemme naistuomarille, mutta sitten tuomari osoittautuikin mieheksi. Mitään väliähän sillä ei tietenkään ole, hämmennyin vaan paljon kun Rune ei olekaan naisen nimi. En yhtään muista kuinka monta koiraa kehässä oli meidän lisäksi. Saatiin kuitenkin ERI ja jäätiin odottelemaan kilpailuluokkaa. ERIn saaneita oli muistaakseni neljä ja näistä Hukka sijoittui JUN3:ksi. Jälleen olen todella ylpeä kaljusta rääpäleestäni :3 Vielä sanallinen arviointi: Erinomainen koko. Hyvän mallinen pää, hieman alas kiinnittyneet korvat. Hyvät silmät ja hyvä pigmentti. Erinomainen kaula ja hyvä eturinta. Suorat, hyvät eturaajat. Hyvä runko ja ylilinja. Sopivat takakulmaukset. Ei parhaassa karvassa, mutta hyvä karvanlaatu. Liikkuu hyvin.

Hieno talvinen tausta siellä.. Lumestahan ei muuten näkynyt jälkeäkään. Paitsi tietenkin meillä kotona oli lunta juuri sinä viikonloppuna kun olen muualla enkä sitten vieläkään saanut niitä talvisia kuvia koska viime yönä lumet suli pois. >:(

Tuli tuossa selailtua ihan älyttömän vanhoja kuvia, joita olen ottanut joissain treeneissä. Kuvat on siis jotain niin karmeaa, etten varmaan kehtaisi sanoa ottamikseni jos joku tulisi kysymään.

Sitten tein virheen ja ekysin katsomaan viime kesän kuvia. Ei kannattavaa keskellä sateista ja pimeää joulukuuta..

Näitä kuvia verratessa uskallan ehkä itsekin sanoa, että olen kehittynyt kuvaamisessa? Vielä viime kesäisiä lehmäkuvia loppuun. Olisi vaan taas kesä, tai edes kunnon talvi..

Ruskea on rakkauden väri..?

Wuhuuu!! Lunta! :3 <3

Juu eli tännekin satoi noin kymmenen senttiä lunta ja koirat menivät ihan sekaisin (niin kuin aina). Hukka erityisesti tykkää lumesta ja siinä pyörimisestä. Pidemmittä puheitta talven ensimmäiset lumikuvat :D

Sitten ne kauan jännitetyt viralliset näyttelyt.. :O Kyseessähän oli siis Jyväskylä KV 8-9.11. näyttelyt. FCI 5 ryhmäläiset olivat vasta sunnuntaina 9.11, mutta lähdettiin lauantaina jo Jyväskylää kohti ja yövyttiin Laajavuoren Rantasipi hotellissa. Rääpäle käyttäytyi ihan nätisti, ottaen huomioon, että tämä oli ensimmäinen kerta hotellissa. Ei haukkunut yöllä, eikä kyllä käytävän ääniäkään. Kävelymatkan päässä hotellilta oli pieni laskettelukeskus joka iltalenkillä löydettiin. Löydettiin myös kiva keppi jota heittelin lumihankeen pienellä kentän tapaisella alueella hiihtolatujen ja laskettelurinteiden välissä.

Aamulla meinasi tulla vähän kiire kun oltiin menossa näyttelypaikalla. Mittelien mittaus alkoi 9.45 ja koska Hukkaa ei ole virallisesti mitattu, piti sinnekin sitten ehtiä. Taidettiin olla noin 9.50 paikalla ja suoraa juoksua mittaukseen :D Lopulta tuomari kuitenkin sanoi, ettei tarvitse mitata, näki kuulemma selkeästi että on oikean kokoinen. Huh.. Siitä sitten juoksin etsimään Hurtan namipussia, koska en omista mitään sen tapaistakaan, eikä virallisissa oikein kehtaa olla collegehousuissa ja taskut pullollaan nakinpaloja. Löysinkin sen, ehdin harjata Hukan ja vähän treenata, mutta missasin tietysti kehään kutsun.. Onneksi järkkäri pelasti sanomalla, että meidät kutsuttiin kehään. Yllätyin todella positiivisesti miten hyvin Hukka käyttäytyi! En ymmärrä miksi mätsäreissä ei voi käyttäytyä yhtä hyvin? Oli siinä sitten kuitenkin vähän ongelmiakin, tuomari luuli, että ollaan väärässä luokassa, mutta ei sitten oltukaan? Kaiken mahdollisen sähläyksen jälkeen saatiin tulokseksi ERI ja JUN2! Olen todella tyytyväinen tähän! Nyt kun kasvatellaan koiralle kunnon turkki niin saatetaan oikeasti pärjätäkin näyttelyissä. Kuvia ei valitettavasti ole, tai no, kaikki on otettu automaatilla (=salama) enkä tykkää yhdestäkään kuvasta, koska näyn niissä niin selkeästi itsekin.

Ja miten pystyisin vain kävelemään kaikkien ihanien myyntikojujen ohi, ostamatta mitään? Mukaan tarttui siis Dog it Lifen fleece hihna, jollaisesta olen jo pitkään haaveillut. On se vaan niin ihana :3 

Loppuun vielä vähän taidetta! Äitini kaverin, työkaveri harrastaa maalausta ja maalaa suhteellisen edullisesti valokuvasta eläimiä. Eihän tällaista tilaisuutta siis voi mitenkään olla käyttämättä, eihän? Laitoin siis molemmista koirista kuvat hänelle ja sain aivan ihanat taulut! <3