Ihanaa, meillä on jälleen kunnon pakkaset, auringonpaiste ja uskomattoman kauniit maisemat! Harmi vaan, että istun saksantunnilla oppimassa milloin tulee zum, milloin zur, milloin zu ja milloin nach. Ja puhumme nyt siis siitä kun mennään paikasta johonkin tiettyyn paikkaan. Esim. Am Sonntag Hukka ist gegangen zum Hundeshcule nach Mikkeli. Suomeksi: Sunnuntaina Hukka meni koirakouluun Mikkeliin. Mikäpä olisi sen hauskempaa kuin opiskella tätä tunkkaisessa luokassa? Ei sitten niin mikään!
"Hui hitto mikä ihme toi on??"
Sunnuntaina siis oltiin Mikkelissä treeneissä. Ennen tätä käytiin keilahallin puolella ottamassa mukava alkuhiki ja syömässä raakoja ranskalaisia.. Onneksi kana joka ranskalaisten kanssa tuli, oli kypsää. Hallille saavuttiin taas jonkun aikaa ennen viittä, jotta ehdin treenata Nallenkin kanssa. Muu rata oli oikein kivan näköistä ja vauhti pysyi yllä, mutta ne kepit. Ne p*rkeleen kepit.. Niin hitaat kuin vaan voi olla. Oli etupalkka ja kiritin koko ajan silti koira kävelee tylsistyneenä kepit läpi. Palkkana oli kissanruokaa, joten pitäisi kyllä nirsollekin koiralle kelvat, mutta ei. Ei, niin ei. Ärsyttävintähän tässä tietysti on se, että ilmoitin sen ensiviikonlopuksi Kuopioon kisoihin.. Otsikkoon viitaten, luotan kuitenkin koiraan todella paljon ja nyt viikolla kun otettiin keppejä omassa pihassa lihapullan kanssa, niin kyllä sitä vauhtia sitten riitti vaikka muille jakaa. Kyllä ne kisat hyvin menee, luvaa mennään hakemaan ja ilman sitä ei tulla takaisin.
Hukan kanssa saatiin odotella hieman pidempäänkin ennen omaa treenivuoroa. Ohjaajan kanssa katsottiin rata läpi ja sitä rataa. Sovittiin kuitenkin niin, että medi koirakot menee ensin omat kaksi vuoroaan läpi ja sitten vasta minit pääsevät radalle. Saatiin ihan rauhassa katsella muiden suorituksia, tai rauhassa ja rauhassa. Hukka oli ihan tulessa kun oli niin paljon "uusia" kavereita. Päästiin viimein omalla vuorolla radalle ja ehkä parhaat treenit ikinä! Tuntuu vähän siltä, että ton koiran kanssa niitä on aika paljon. Taas huippukepityksiä ja kuunteli ohjausta todella hyvin ja A:n pysähdyskontaktit toimi myös. Keinukin alkaa näyttää hyvältä, jopa sillä oikean kokoisella keinulla. Omaksi, suureksi, yllätykseksi sain kehuja ohjauksestani. :O Kädet kuulemma pysyy hyvin alhaalla ja ohjaus on kauniinnäköistä. Olen hyvin otettu tästä. :D Käsien kanssa on ollut ongelmia, joten hyvä kuulla että nyt näyttää hyvältä.
Lauantailta vielä kuvia kun olin kylällä yötä hoitamassa Nunnua ja käytiin läheisessä pulkkamäessä (hups) heittelemässä palloa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti