Santa tell me if you really there

Heräsin. Satuin katsomaan ikkunasta ulos. En enää nukkunut.
Maalla asuminen on ehkä parasta ikinä! Melkein joka aamu herää tällaiseen maisemaan ja koirat voi vaan laskea ovesta ulos ilman pelkoa, että juoksevat tielle ja jäävät auton alle.
Sunnuntaina tosiaan heräsin ja päätin että järjetön räkätauti ja järkyttävä tupakkayskää etäisesti muistuttava yskä saavat nyt antaa sen verran periksi että pääsen lenkille koirien kanssa. Kamppeet siis niskaan ja kameraan vara-akku mukaan koska oli pakkasta! Ihan luksusta kun tulee oikea talvi. Vielä niitä kunnon jäitä odotellaan, mutta muuten tää alkaa muistuttaa talvea.

 Käveltiin - tai siis minä matelin jotain etäisesti kävelyä muistuttavaa vauhtia ja koirat juoksi satoja metrejä edellä - noin kilometri ja se takaisin ja käväistiin läheisellä heinäpellolla. Sää yllätti täysin ja aurinko alkoi paistamaan oikein kunnolla! Niinkin kunnolla että Nallesta paloi vaaleimmat kohdat puhki :D

Ja kun aurinko paistoi olisin mielellään viettänyt koko päivän joko tuolla pellolla tai lähtenyt kunnon lenkille, mutta räkätauti + pakkanen + ulkoilu = ei kovin miellyttävä kokemus.

Nallekin tykkää auringosta <3

"Et kyllä kato mua tollein, mä katon kameraan ku huvittaa!" - Nalle

"No mitä sä siinä sen kameran kanssa heilut, tää heinä on hyvää enkä varmaan anna sitä pois!" - Hukka

Ja sitten päivän toinen ihme, Nalle innostui juoksemaan ja leikkimään Hukan kanssa! Ja minä pysyin kameran kanssa perässä! 

Sain tänään viimeisetkin jouluostokset suoritettua ja kahden yön päästä tulee joulupukki!! Tai no tähän aikaan yöstä voi varmaan sanoa yhden yön päästä..