This is the winner takes it all, so take it all

Jos nyt aloitetaan viime viikonlopusta, kamera pääsi kunnolla ulkoilemaan ja tietysti Hukkakin. Nalle tuntuu aina katoavan jonnekin kun alan kuvaamaan ja sitä on niin vaikea kuvata, että jossain vaiheessa näköjään luovutin.
Lauantai alkoi hyvin agilitytreeneillä omalla kentällä. On se niin kiva kun on kenttä takapihalla :3 Mitään hurjia 30 esteen ratoja siihen ei kyllä mahduteta, mutta pieniä ratoja siinä on kiva treenailla.Tällaisen radan netistä löysin ja hyvin mahtui tuohon pihaan. Muutenkin kiva rata. Tosin putken numero 9 jouduin korvaamaan pussilla, koska ei ole kahta avonaistaputkea.

Tosi mukava lyhyt rata, eikä ohjauksissakaan sen kummempia. Tavoitteena oli että saisin koiraa irtoamaan ja putkelle varsinkin irtosi todella hyvin. Pari kertaa oli kyllä erimielisyyksiä siitä, että pitääkö takaa kierron jälkeen hypätä este vai ei. Mistäköhän pikkukoira onkaan keksinyt, että takaa kierron jälkeen voi vaan lunkisti juosta esteen ohi. Kun saatiin pari puhdasta rataa alle pidettiin tauko ja samalla vaihdoin 9 putken tilalle kuusi keppiä. Kepit oli vasta toista kertaa keskellä rataa, mutta hyvin meni. Hakee näppärästi oikean välin, itse saan kuitenkin olla tarkkana katsomassa, ettei vauhdilla juokse toisen välin ohi. Vauhtiahan kepeille tultaessa oli ja runsaasti joten todellakin sai olla tarkkana. Saatiin kyllä tästäkin pari puhdasta rataa alle ja lopettettiin suosiolla siihen.
Onhan se kyllä mukavaa että on omat esteet ja kenttäkin, mutta se, että pitäisi treenien jälkeen yksin raivata kaikki esteet pois? Miksiköhän se ei oikein kiinnosta?
Illemmalla kamera pääsi todella kunnolla ulkoilemaan kun innostuin 50 millisellä leikkimään. Syksyn mittaan on ollut tarkoitus lähteä hieman kauemmaksi ruskaa kuvaamaan, mutta aina se on jäänyt oman saamattomuuden vuoksi. Hämmästyin kyllä enemmänkin kun huomasin että omassakin pihassa on ihan mukavasti syksyisiä lehtiä ja puita. Varsinkin oman pihan vaahtera ja tammi olivat suosittuja kuvauskohteita. Myös pihlaja suurta huomiota osakseen. Hukkakin pääsi vaahteran lehtien sekaan poseeraamaan.

Sunnuntaina sitten mätsärit Ristiinassa. Ja siskolla kanikisat jossain kasvihuoneella. Tästä johtuen jouduttiin lähtemään aivan liian aikaisin ja Ristiinassa oltiin varmaan tuntia ennen mätsärien alkua. Pysähdyttiin sitten yhteen kahvilaan ja huomasin että siellä nurkassa oli koiratarvikkeita. Eikun pikajuoksua sinne sitten. :D Samalla sitten huomasin että kahvila on Happy Dogin jälleenmyyjä, joka on Hukan kasvattajan suosittelema ruokamerkki ja itsekin kyllä siitä tykkään kovasti. No, juuri minun tuurillani olin juuri vaihtanut ruokamerkin Brit Premiumiin, joka on kyllä sekin hyvä merkki. Nyt molemmilla on siis 15kg;n säkit ruokaa Hukalla sportia ja Nallella lightia. Täytyy nyt miettiä vaihdetaanko niiden jälkeen Happy Dogiin vai jatketaanko Prit Premiumilla.
Mätsäreihin saavuttiin varttia vaille ilmoitusajan alku, joten jonottamaan ei jouduttu. Käytiin sitten Hukan kanssa ihan kunnolla kävelemässä ja sen jälkeen koiralle koitti boksissa odottelu. Tosiaan, ilmoitin vain Hukan, koska se nyt tarvitsee enemmän harjoittelua näyttelyihin. Odottelu ajan itse pyörin kivassa tarvikekaupassa josta pongasin kivat valjaat. Eikun koiralle sovitukseen siis. Valjaat sopivat hyvin ja vaikuttavat sellaiselta materiaalilta, joka ei karvaakaan kuluta. Ainut ongelma oli väri. Isompina kokoina oli kyllä limenvihreää mutta sopivaa kokoa ei ollut vihreänä. Myyjä lupasi kuitenkin lupasi hommata sellaiset ja nyt ne sitten odottelee Ristiinassa hakijaa..

Jos palataan niihin mätsäreihin, Ensimmäisenä tietysti lapsi ja koira kehä, sen jälkeen junior handler. Voitte kuvitella kuinka hypin riemusta saadessani tietää että siellä on junior handler kehä :D Harvoissa mätsäreissä niitä on. No, koirahan ei tietenkään keskittynyt pätkän vertaa, ei, ei sitten ollenkaan. Jossain kohtaa kieltäytyi syömästä nakkia? Oikeasti, millainen koira kieltäytyy syömästä nakkia? Ei siis auttanut ruoka, eikä kovistelu. Melkein pudottiin kehästä, kun tuomari kuitenkin kutsui meidät takaisin. Laskuvirhe ilmeisesti. Ja tietysti olin täysin unohtanut että junior handlerit vaihtavat koiria. Minä sain mustan villakoiran joka selkeästi oli ennenkin näyttelyssä käynyt. Kulki vain vierellä ja seisoi nätisti paikallaan. Vähän käy sääliksi tyttöä joka sai esitettäväksi hihnassa sinne tänne tempoilevan Hukan joka ei kuunnellut yhtään.. Lopputuloksena tästä kuitenkin neljäs sija.
Pienten aikuisten kehästä ei kummempaa sanottavaa. Ei keskittynyt, sininen nauha ja kotiinlähtö. Tajusin kuitenkin mistä moinen käyttäytyminen johtuu. Onhan keskellä ei mitään tietysti kiva asua, mutta missä on muut koirakontaktit kuin Nalle? 17km:n päässä. Jännittää siis aivan kauheasti muita koiria ja tietysti haluaisi tutustumaan niihin. Jospa nyt yritetään saada herralle vähän muitakin kontakteja kuin Nalle ja katsotaan sitten virallisissa näyttelyissä uudelleen. :D